"Rakennuksesta on löydetty sädesientä, kauppa täytyy purkaa." Talojuristeina törmäämme välillä siihen, että rakenteissa havaittujen mikrobilajien merkitystä korostetaan. Monet ovat kuulleet esim. pahamaineisesta sädesienestä, ja voivat ajatella sen johtavan automaattisesti kaupan purkuun. Oikeudellisesti asia ei ole kuitenkaan näin suoraviivainen.
Rakennuksen mikrobivaurion olemassaolo pyritään osoittamaan asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista otettavilla näytteillä. Mikrobitulosten tulkinta perustuu sekä mikrobien kokonaispitoisuuden että lajiston tarkasteluun. Vaurioituneissa materiaaleissa ja vaurioituneiden kohteiden sisäilmassa esiintyy usein mikrobeja, joita harvemmin esiintyy vauriottomien rakennusten rakenteissa ja ilmassa. Näitä mikrobeja kutsutaan ns. kosteusvaurioindikaattorimikrobeiksi.
Sädesieni eli aktinomykeetti (aktinomyces) on eräs kosteusvaurioindikaattorimikrobilajeista/mikrobiryhmistä. Nimestään huolimatta se ei ole sieni, vaan bakteeri. Sädesienellä on yleisessä keskustelussa ja mediassa usein paha maine ja välillä kuulee sanottavan esimerkiksi, ettei terveessä talossa kuulu olla yhtään sädesientä, tai että jos talosta löytyy sädesientä, puskutraktori vain paikalle. Tällaisia kannanottoja kuulee niin pelästyneiltä asukkailta, homekoulun oppilaiden vanhemmilta kuin välillä alan asiantuntijoiltakin. Näinhän asia ei todellisuudessa kuitenkaan ole (lisätietoja THL:n blogista).
Sädesienikasvuston esiintyminen tai kasvaminen rakennusmateriaalinäytteessä kertoo tyypillisesti kostuneesta rakenteesta eli kosteusvauriosta, joka mahdollistaa mikrobikasvuston syntymisen. Koska kosteusvaurioista on haittaa rakennukselle ja niistä voi seurata terveysvaikutuksia, on niiden selvittäminen ja korjaaminen perusteltua, esiintyipä vauriossa sädesienikasvustoa tai ei. Myös ns. tavanomaiset homesuvut voivat kasvaa kostuneilla materiaaleilla. Tieto mikrobilajistosta on tärkeä osa mikrobikasvun ja epätavanomaisten mikrobilähteiden tunnistamista, mutta yksinomaan sen perusteella (esimerkiksi yksittäisten aktinomykeettien esiintyminen rakennuksessa) ei tule asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan tehdä päätelmiä rakennuksen terveellisyydestä.
Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aktinomykeeteillä on tavallaan erikoisasema toimenpiderajan ylittymisen kannalta: Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään 10.000 pmy/g tai jos aktinomykeettien pitoisuus 3000 pmy/g. Aktinomykeettien esiintymistä arvioidaan lisäksi niiden indikaattorimerkityksen avulla, kun niiden pitoisuudet ovat alle 3000 pmy/g.
Vaikka sädesienellä on huono kaiku, se ei poikkea sinänsä muiden mikrobien määrään tai lajistoon perustuvasta korjaustoimenpiteisiin ryhtymisen tarpeesta, kuten edellä on asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen perusteella todettu. Näin ollen mikrobivaurion ja siihen perustuvan korjaustarpeen arvioinnissa ei välttämättä ole juurikaan merkitystä sillä, onko kyse aktinomykeeteista vai muista mikrobilajeista. Jotta mikrobivaurio taas merkitsisi yksityisoikeudellisessa mielessä esimerkiksi kiinteistön laatuvirhettä maakaaren perusteella, tulee tarkastella paitsi mikrobivauriota, myös tehtyä kiinteistönkauppaa ehtoineen. Tällöin arvioidaan esimerkiksi, onko todettu vaurio salaisena virheenä merkittävä ja näin myyjän vastuulla, tai onko ostaja tiennyt vauriosta jo ennen kauppaa, jolloin hän ei voi enää kaupan jälkeen vedota siihen virheen.
Oikeuskäytännössä ei ole eroteltu eri mikrobilajien ilmenemistä vaurioituneessa rakennuksessa tai rakenteessa kiinteistön virheen kannalta toisistaan poikkeavasti. Jossain tapauksissa mikrobilajistoon on voitu vedota siinä tarkoituksessa, että vain jotkut mikrobit vaativat pitkäaikaista kosteutta ja tämän perusteella ilmennyt vaurio olisi pitkäikäinen (vaurion iällä saattaa joissain tapauksissa olla oikeudellista merkitystä).
Tiedossamme ei ole ennakkotapauksia eikä muitakaan oikeustapauksia, joissa erityisesti mikrobilajistolle, kuten sädesienten esiintymiselle, olisi annettu erityistä oikeudellista merkitystä, esimerkiksi ”niin vaikeana tapauksena korjata”, että lajisto puoltaisi kaupan purkua (käytännössä vaurion korjaamisen ja) hinnanalennuksen sijaan. Asiantuntijalausunnoissa tai asiantuntijan kuulemisessa tuomioistuimessa saattaa tulla esille perusteluja sädesienen ”erikoisasemasta”, mutta niin kauan kun virallinen asumisterveysnormisto kohtelee sädesientä kuten muitakin mikrobilajeja, ei rakennuksesta löytyneellä mikrobilajistolla todennäköisesti ole tässä mielessä vaikutusta asian oikeudelliseen arviointiin.