
Blogivieras RTA, ympäristöinsinööri (AMK) Laura Pyykkö kirjoittaa asenteen merkityksestä sisäilma-asioissa.
Sisäilma on yksi aihealue, josta jokaisella tuntuu olevan oma mielipide. Kaikilla on joku tuttu, jolla on asiasta omakohtaista kokemusta tai vähintään lehdistöstä on saatu käsitys siitä, että kaikki koulut ja päiväkodit ovat homeessa (eivät ole). Mielipiteen myötä tulee helposti myös asenne sisäilma-asioihin.
Omassa työssäni, julkisten palvelurakennusten sisäilma-asiantuntijana, olen todistanut monenlaisia asenteita. Olen saanut kuulla tilojen käyttäjiltä, miten kiinteistön omistaja ei halua tehdä korjauksia, ei halua selvittää ongelmaa tai ei ainakaan missään nimessä usko tilan käyttäjän kertomusta omista tuntemuksistaan tai havainnoistaan sisäilmaan liittyen. Nykypäivänä kuitenkin kaikilla suuremmilla kaupungeilla on hyvät prosessit ja toimintamallit, joiden avulla sisäilmaongelmat saadaan ratkeamaan. Ratkaisu ei ole aina helppo tai välttämättä erittäin nopea, mutta pääsääntöisesti lopulta päästään hyvään lopputulokseen. Olen myös saanut nähdä, miten tilojen käyttäjien asenne on systemaattisen hyvän toiminnan myötä muuttunut. Kun prosessi on hyvä ja sitä toteutetaan johdonmukaisesti tuottaen hyviä lopputuloksia, alkavat muutkin uskoa siihen. Jos prosessi ei toimi, sitä täytyy arvioida uudelleen ja tehdä tarvittavat viilaukset.
Huonoon asenteeseen voi törmätä myös kiinteistön ylläpidosta vastaavien tahojen puolelta. Kun tilan käyttäjä tekee ilmoituksen kokemastaan haitasta ja heikentyneistä sisäolosuhteista, mielestäni niistä ei pitäisi puhua valituksina, vaan nimenomaan ilmoituksina. Oman kokemukseni mukaan ihmiset eivät pääsääntöisesti valita vain valittamisen ilosta. Vaan he, usein jopa annetun ohjeistuksen mukaisesti, ilmoittavat huomatessaan tilassa tai sisäolosuhteissa jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Ihminen on tarkka olento ja huomaa helposti jopa asteen tai parin muutoksen sisäilman lämpötilassa tai havaitessaan outoa, tilaan kuulumatonta hajua. Näitä ilmoituksia kannattaa uskoa ja ne kannattaa aina ottaa tosissaan. Vähintä, mitä kiinteistön omistaja voi tehdä, on käydä tarkastamassa tilanne ja keskustella ilmoituksen tehneen henkilön kanssa. Useimmat asiat selviävät jo yksinkertaisilla toimenpiteillä, joiden laiminlyöminen voi johtaa suurempaankin ongelmaan.
Välillä näkee omalla alallaan kyynistyneitä tai leipiintyneitä henkilöitä, joille voisi tehdä hyvää tuulettaa ajatuksiaan. Rakennushankkeissa työmaakierroksilla välillä törmää siihen, että jollain olisi kokemuksensa myötä tietoa ja taitoa tehdä joku asia paremmin kuin on suunniteltu, mutta heillä ei ehkä ole kanavaa tai he eivät koe hyödylliseksi tuoda asiaa esille. Ehkä heidän ohjeensa ja neuvonsa on riittävän monta kertaa sivuutettu tai ne ovat kaikuneet kuuroille korville. Kuitenkin tällaiset asiat ovat usein niitä, jotka tekemällä oikein voitaisiin välttää kalliimmat korjaukset rakennushankkeen valmistumisen jälkeen. Tai saavuttaa hyviä säästöjä jo rakennushankkeen aikana.
Kannustan kaikkia alasta ja asenteesta riippumatta myös luontaiseen uteliaisuuteen. Ei kannata ajatella, että tietää jo kaikesta kaiken. Kannattaa ottaa utelias asenne ja ajatella, että aina voi oppia jotain uutta. Jos joku ehdottaa jotain uutta toteutustapaa korjaukselle tai luovaa ratkaisua ongelmaan, kannattaa käyttää edes hetki sen pohtimiseen. Itse koen oppineeni kaikista eniten yksinkertaisesti kyselemällä paljon silläkin riskillä, että jonkun mielestä vaikutan tyhmältä. Onneksi työssäni kohtaan myös ihmisiä, joilla asenne on kohdillaan. Moni haluaa tehdä kaikkensa ja kääntää jokaisen kiven, jotta ongelmat ja haasteet saadaan ratkaistua. Uskon, että yhteisellä hyvällä asenteella, ilman turhaa vastakkainasettelua, päästään asioissa paljon paremmin eteenpäin.
|
Laura Pyykkö ympäristöinsinööri (AMK), RTA asiantuntija, sisäolosuhteet |
|
Laura Pyykkö on koulutukseltaan ympäristöinsinööri (AMK) ja rakennusterveysasiantuntija (RTA) sekä opinnäytetyötä vaille valmis rakennusinsinööri (AMK). Laura on työskennellyt julkisella puolella sisäilma-asiantuntijana vajaat kymmenen vuotta - ensin kuutisen vuotta Tampereen Tilapalveluissa ja nyt reilut kaksi vuotta valtiolla Senaatti-kiinteistöillä.
