Asunnon ostajan ja myyjän tietopankki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Tämä on Asianajotoimisto Alfan talojuristien blogi, jota kirjoittavat asianajajat Tiina Koskinen-Tammi, Leena Laurila ja Petra Siltala.

Ilmoittaudu maksuttomiin webinaareihimme Tilaa maksuttomia oppaitamme

Ovatko kylpyhuoneen puutteelliset kaadot korjausta vaativa virhe?

Kylpyhuoneen lattian pitää rakentamismääräysten mukaan olla kalteva siten, että se mahdollistaa veden valumisen lattiakaivoon. Jos lattian kaadot ovat puutteelliset tai virheelliset, vesi voi lammikoitua lattialle tai valua väärään suuntaan, poispäin kaivosta. Me talojuristit törmäämme mm. asunto- tai kiinteistökauppaan tai remontteihin liittyvissä riitatilanteissa siihen, että kylpyhuoneen lattian kaatojen puutteista reklamoidaan virheenä. Onko kaatojen puutteellisuus aina korjausta vaativa virhe?

Asiaa arvioitiin Helsingin hovioikeuden 15.10.2026 antamassa tuomiossa (nro 1053 1620) asiassa, jossa oli kyse asunto-osakeyhtiön osakkaan kylpyhuoneen väitetyistä virheistä ja siitä, kuuluivatko ne taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Hovioikeus arvioi asiassa erityisesti hyvän rakennustavan ja asunto-osakeyhtiölain mukaisen taloyhtiön kunnossapitovastuun välistä suhdetta. Ratkaisun keskeisimpänä lähtökohtana oli, ettei hyvän rakennustavan vastaisuudesta sellaisenaan seuraa yhtiölle korjausvelvollisuutta, vaan arvioinnissa on otettava huomioon myös puutteen vakavuus, sen käytännön vaikutukset ja korjaamisesta aiheutuvat kustannukset. 

Tapauksen tausta 

Yhtiö oli teettänyt osakehuoneistoissa kylpyhuoneremontteja. Osakas vaati taloyhtiötä korjaamaan hänen asuntonsa kylpyhuoneen virheet, jotka koskivat mm. lattian kaatoa kaivon ympärillä ja laattojen alla olevaa vedeneristettä. Osakkaan mukaan vesi jäi seisomaan lattiakaivon viereen. Urakoitsija oli aiemmin reklamaation johdosta korjannut laattoja, mutta ei alla olevaa vedeneristettä.

Yhtiö kiisti vaatimukset. Sen mukaan vesi ohjautui kaivoon, joten kaadot toimivat vaaditusti. Vedeneriste oli toimiva ja ehjä.

Osapuolten asiantuntijat esittivät asiassa erilaisia näkemyksiä. Kantaja vetosi tavarantarkastukseen, jonka mukaan lattian kaltevuus ei ollut vaatimuksen mukainen ja kohteen korjaaminen oli kiireellistä, kun huomioidaan vedeneristeen riski lattiakaivon yhteydessä. Vastaajan asiantuntijan mukaan vesi poistui lattialta esteettä ja valui kaivoon. 

Tuomioistuimen ratkaistavana oli, olivatko esitetyt virheet sellaisia, että yhtiön tuli korjata ne asunto-osakeyhtiölain 4:2 §:n mukaisen kunnossapitovastuunsa perusteella. 

Käräjäoikeus katsoi, ettei kylpyhuoneen lattian kaatoa ollut lattiakaivon ympäriltä rakennettu hyvän rakennustavan mukaisesti ja että taloyhtiö oli siten kunnossapitovastuunsa nojalla velvollinen korjaamaan lattian kaadon ja sen alla olevan vedeneristeen kantajan vaatimalla tavalla. 

Hovioikeus: ei korjausvelvollisuutta

Taloyhtiö valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka arvioi asian toisin.

Hovioikeus totesi, ettei laissa ole nimenomaista säännöstä siitä, millä edellytyksillä yhtiö voidaan osakkaan vaatimuksesta velvoittaa korjaamaan yhtiön vastuulla oleva vika tai puute. Hovioikeus korosti aikaisempaan oikeuskäytäntöön viitaten, ettei taloyhtiön kunnossapitovastuuseen perustuva korjausvelvollisuus ole ehdoton. Korjausvelvollisuutta arvioitaessa merkitystä on mm. viasta aiheutuvan haitan vakavuudella, sen vaikutuksella huoneiston käytettävyyteen sekä korjaamisesta aiheutuvilla kustannuksilla suhteessa aiheutuvaan haittaan. HO totesi, että hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta ei siten sellaisenaan seuraa korjausvelvollisuutta. 

Kylpyhuoneen lattian kaatojen arvioinnissa keskeiseksi nousi ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Sen mukaan märkätilan lattian kaltevuuden on mahdollistettava veden valuminen lattiakaivoon.

HO totesi asiassa esitetyn näytön perusteella, että lattialle jäi suihkuttamisen jälkeen jonkin verran vettä, mutta valtaosa vedestä ohjautui itsestään lattiakaivoon. Hovioikeuden mukaan lattialle jäävä vesimäärä oli niin vähäinen, että se oli helposti poistettavissa kuivauslastalla, mitä ei pidetty asukkaalle kohtuuttomana vaatimuksena. 

Hovioikeus katsoi lattian kaatojen puutteista aiheutuvan haitan olevan tosiasiallisesti hyvin lievä, eikä se juurikaan heikentänyt huoneiston käytettävyyttä. Kun kaatojen muuttaminen olisi puolestaan edellyttänyt rakenteiden purkamista ja aiheuttanut huomattavia kustannuksia, kyse ei ollut sellaisesta asumista olennaisesti haittaavasta virheestä, jonka perusteella yhtiö olisi ollut velvollinen korjaamaan lattian. 

Vedeneristeen osalta hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että lattian kaadoista aiheutuisi vedeneristeeseen sellainen vika tai puute, jonka yhtiö olisi kunnossapitovastuunsa nojalla velvollinen korjaamaan. 

Hovioikeus totesi, ettei yhtiön ollut näytetty olevan velvollinen tekemään osakkaan vaatimia korjauksia. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin tältä osin ja yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kyseiset toimenpiteet. 

Kommentti: Hyvän rakennustavan vastaisuudesta ei seuraa automaattisesti korjausvelvollisuutta

Hovioikeuden ratkaisu poikkesi käräjäoikeuden ratkaisusta erityisesti siinä, mikä merkitys hyvän rakennustavan vastaisuudelle annettiin taloyhtiön korjausvelvollisuutta arvioitaessa. Hovioikeus korosti, ettei yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvassa rakenteessa havaittu puute tai edes hyvän rakennustavan vastainen toteutus sellaisenaan synnytä korjausvelvollisuutta. Merkitystä on lisäksi puutteesta aiheutuvan haitan vakavuudella ja sen vaikutuksella huoneiston käytettävyyteen sekä korjaamisesta aiheutuvilla kustannuksilla. Tapauksessa kaatojen puutteista aiheutuvaa haittaa pidettiin vähäisenä suhteessa korjauksen edellyttämiin toimenpiteisiin. 

Ratkaisu havainnollistaa eroa kunnossapitovastuun ja konkreettisen korjausvelvollisuuden välillä. Se, että rakenne kuuluu taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ei vielä tarkoita, että yhtiö olisi kaikissa tilanteissa velvollinen korjaamaan siinä havaitun vähäisenkin puutteen.

Vastaavan kaltaisia arviointikriteerejä voi käyttää myös asunto-/kiinteistökauppariidassa: Jos kylpyhuoneen lattian kaadot ovat puutteelliset, se ei vielä automaattisesti tarkoita sitä, että ostaja voisi esittää myyjälle vaatimuksia tilan korjauskustannusten perusteella. On arvioitava, millaista haittaa kaatojen puutteellisuuksista aiheutuu, ja onko korjaus siihen nähden perusteltua. Asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti ja asiantuntijoiden avulla. Jos asia riitautuu ja menee oikeuteen, viime kädessä vaatimusten esittäjän pitää näyttää virhe ja siitä aiheutuva välttämätön korjaustarve toteen.

<< Palaa edelliselle sivulle


Jaa sivu somekanavissasi: