Mitä ovat RT-kortit?
Rakennustiedon RT-kortisto on Rakennustiedon oman luonnehdinnan mukaan suomalaisen rakentamisen peruspilari. Suomen Arkkitehtiliiton Jälleenrakennustoimiston nimellä toimintansa aloittanut Rakennustieto sai alkunsa v. 1942, josta lähtien se on julkaissut rakentamisen alan ohjeistusta. Rakennustieto kertoo olevansa toimikuntalaitoksensa ansiosta ainutlaatuinen toimija maailmassa, koska Suomessa rakennetaan ohjeilla, jotka syntyvät alan eri tahojen yhteistyössä ja -ymmärryksessä. Rakennustieto on kehittänyt ja laajentanut RT-kortistosta aikanaan alkanutta rakentamisen ohjeistusta yhä paremmin koko rakennusalaa hyödyttäväksi nykyaikaiseksi ja kokonaisvaltaiseksi tietopalveluksi. RT-kortisto sisältää keskeiset ohjeet rakennusalalle, alaa ohjaavat lait ja määräykset sekä tuotetietoa. Tietosisältö on tarkoitettu erityisesti rakennuttamiseen ja suunnitteluun ja palvelee myös urakointia. Tieto on puolueetonta, luotettavaa, ajantasaista ja koottu rakentamisen ammattilaisten tarpeisiin. Tuotekortit on laadittu tuotetoimittajilta saadun aineiston pohjalta.
Miten RT-kortit liittyvät hyvään rakennustapaan?
RT-korteilla on oma merkityksensä hyvän rakennustavan käsitteen sisällön määrittelyssä. Rakentamisessa on luonnollisesti noudatettava lakeja ja niitä alemman tasoisia asetuksia sekä muita virallismääräyksiä, jotka ilmentävät kulloinkin haluttua ja sallittua tapaa rakentaa. Niiden lisäksi hyvän rakennustavan lähteiksi on luettu RT-kortit, rakennusalan yleiset laatuvaatimukset RYL sekä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisemat suunnitteluohjeet eli RIL-ohjeet.
Hyvän rakennustavan vaatimus on koskenut erityisesti kulloinkin tapahtunutta uuden rakennuksen rakentamista. Sillä on merkitystä arvioitaessa, onko esimerkiksi rakennusurakan muodossa rakennettaessa työntuloksessa tai uudisasunnossa virhe. Tuolloin voidaan em. lähteisiin nojautuen joutua arvioimaan, onko joku rakenneratkaisu hyvän rakennustavan mukainen vai ei.
Pientaloriitajuristin top 3 RT-kortit
Pientalojen kauppariitojen puolella ei yleensä ole kyse uuden rakennuksen rakentamisesta tai rakentamisen puutteista, jolloin ei välttämättä niinkään olla tekemisissä sen kysymyksen kanssa, onko jonkinlainen rakentaminen tänä päivänä tai rakennuksen rakentamisaikaan hyvän rakennustavan vastaista. Kun rakentamisesta on kulunut esim. jo vuosikymmeniä, hämärtyy jo muutenkin sen merkitys, onko rakentaminen aikanaan tehty hyvän rakennustavan mukaisesti vai ei, kun rakenteet joka tapauksessa ovat iäkkäitä ja niissä saattaa olla vikoja ja vaurioita vaikka ne aikanaan olisi rakennettu silloisen vallinneen hyvän rakentamistavan mukaisesti.
RT-kortteja löytyy kuitenkin myös muunlaisista aiheista kuin uuden rakennuksen rakentamisesta. Niitä käytetään ja niihin viitataan erilaisissa merkityksissä esimerkiksi omakotitalokauppariitatapauksissa.
Pientalojen riitatapauksissa top 3 käytetyimmät ja viitatuimmat RT/KH-kortit ovat
KH 90-00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot
Kortti esittää kiinteistön rakenteiden, rakennusosien, aluerakenteiden ja LVIA-järjestelmien ja -laitteiden keskimääräiset tekniset käyttöiät, tarkastusvälit, huoltovälit ja kunnossapitojaksot. Kortin mukaan näitä tietoja voidaan käyttää mm. kuntoarvioissa, kuntotarkastuksissa, energiakatselmuksissa, kuntotutkimuksissa ja kunnossapidon suunnitteluun sekä hankesuunnitteluun ja elinkaaren määrittelyyn. Niistä on apua myös rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeiden, huoltokirjan laadinnassa. Kortti on vuodelta 2008 ja sitä ollaan päivittämässä. Uusi julkaistaan lähiaikoina.
Ohjekorttiin viitataan riitatapauksissa useimmiten siinä merkityksessä, paljonko jonkin vaurioituneen tai viallisen rakenteen tai järjestelmän uusiminen aiheuttaa tasonparannusta. Tasonparannus on eritoten hinnanalennuksen määrän arvioimiseen liittyvä asia. Mikään laki tai ennakkopäätös ei kuitenkaan ole määrännyt, että KH-korttia pitäisi noudattaa pilkuntarkasti kun arvioidaan esim. tietyn ikäisen salaojajärjestelmän, puukoolatun lattian tai konesaumaton peltikaton uusimisesta aiheutuvaa tasonparannusta. Kortin tietosisältöä voidaan kuitenkin arvioida käytettävän tässä arvioinnissa ainakin suuntaa antavasti.
KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohje
Ohjekortissa käsitellään asuntokaupan yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta kuntotarkastajan näkökulmasta. Ohjekortissa määritellään tarkastuksen tavoitteet, sisältö, laajuus, tarkastuksessa tehtävät mittaukset, raportointi ja kuntotarkastajan vastuu. Lisäksi opastetaan tarkastuksesta sopimisesta ja selvitetään tarkastukseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Kortti on vuodelta 2007 ja sitä tullaan päivittämään.
Kuntotarkastuksen suoritusohjekorttiin viitataan, kun ollaan tilanteessa, jossa todetaan kaupan jälkeen, että ennen kauppaa taloon tehty kuntotarkastus on tehty puutteellisesti tai muuten ohjeistuksen vastaisesti. Suoritusohjeen noudattamatta jättäminen saattaa olla peruste esittää reklamaatio kuntotarkastusyritykselle. Suoritusohjeen noudattamatta jättämisellä saattaa olla merkitystä myös ostajan ja myyjän välisessä riidassa.
RT 14-11197, LVI 014-10565, KH 90-00577 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein
Ohjekortissa esitetään ohjeita rakennusten rakenteiden ilmatiiveyden tarkastamisesta merkkiainekokeilla. Ohjeiden mukaisia merkkiainekokeita tehdään laadunvarmistuksessa uudis- ja korjausrakentamisessa sekä rakennusten sisäilma- ja kuntotutkimuksissa. Kortti on vuodelta 2015.
Tehtäessä pientalon kuntotutkimusta otetaan yleensä talon rakenteista materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Asumisterveysasetuksen mukaan vaurioituneesta rakenteesta tai materiaalista tulee olla yhteys sisäilmaan, jotta ns. toimenpideraja ylittyy ja vauriolla olisi merkitystä sisäilman kannalta. Sisäilmayhteys rakenteesta sisäilmaan osoitetaan ohjekortin mukaan suoritetulla merkkiainekokeella ennen rakenteiden avaamista.
Linkki: Rakennustiedon RT-kortisto