Uuden asunnon virheitä koskevat vaatimukset kohdistetaan yleensä asunnon ensimmäiseen myyjään eli perustajaosakkaaseen. Jos kysymys on asuntoon kuuluvan laitteen virheestä, asunnon ostajalla on mahdollisuus kohdistaa vaatimuksia myös laitetoimittajaan. Monesti on yksinkertaisempaa reklamoida kaikista virheistä myyjälle, mutta laitetoimittajalle voi olla järkevää reklamoida esim. silloin, kun perustajaosakkaan taloudellinen tila on heikko tai se on konkurssissa, kuten oli kuluttajariitalautakunnan käsittelemässä astianpesukonevuotoa koskevassa tapauksessa. Tapauksessa kuluttajariitalautakunta katsoi, että laitevalmistaja oli velvollinen korvaamaan ostajalle astianpesukonevuodosta aiheutuneet vahingot, myös asumishaitan.
Tapauksen tausta
Yksityishenkilö A oli ostanut uuden asunnon Vantaalla olevasta uudesta asunto-osakeyhtiöstä v. 2019. Asunnon kauppahinta oli ollut 143.836 €. Kauppaan sisältyi asuntoon valmiiksi asennettu, elinkeinonharjoittaja EH:n valmistama astianpesukone.
Astianpesukone päästi pesutilanteessa vettä etukannen läpi lattialle. Vian vuoksi koneen ohjelmistoa päivitettiin 2–3 kertaa ja lopulta koko etukansi vaihdettiin uuteen. Vuoto oli kuitenkin ehtinyt aiheuttaa asunnon lattiaan kosteusvaurioita. Lattia piti kuivattaa ja laminaatti vaihtaa.
Lattia jouduttiin vaihtamaan kahteen kertaan ensimmäisen asennuksen epäonnistuttua. Ostaja A joutui asumaan sijaisasunnossa kuivatuksen ja korjausten ajan, yhteensä 19 päivää. Lisäksi A joutui itse tekemään merkittävän määrän työtä asian kuntoon saattamiseksi ja valmistelemaan asuntoa korjauksia varten.
A:n mukaan vastaavan yksiön kuukausivuokra olisi noin 700 euroa, ja suunnilleen saman verran ovat kuukausittaiset asunnosta aiheutuvat kulut. A vaati vastaavaa korvausta EH:lta.
EH oli korvannut korjaus- ja kuivatuskustannukset sekä aiheutuneen ylimääräisen sähkönkulutuksen kustannukset. Muilta osin EH kiisti ostajan vaatimukset.
Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu
Tapauksessa oli riidatonta, että astianpesukoneessa on ollut virhe. Kuluttajariitalautakunnan (KRIL) ratkaistavana oli, onko ostajalla oikeus vahingonkorvaukseen hänelle virheen johdosta aiheutuneesta asumishaitasta.
Asuntokauppalain 5 luvun 6 §:n mukaan, jos asuntoon kuuluvassa laitteessa on virhe, asunnon ostajalla on kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §:n mukainen oikeus kohdistaa virheen perusteella vaatimuksia elinkeinonharjoittajaan, joka on aikaisemmassa myyntiportaassa luovuttanut laitteen jälleenmyyntiä tai asuntotuotantoa varten.
KRIL viittasi asuntokauppalain perusteluihin (HE 14/1994), jonka mukaan em. pykälässä tarkoitettuja laitteita ovat myydyn asunnon tarpeistoon kuuluvat, yleensä melko helposti asunnosta irrotettavissa olevat varusteet, kuten esim. kylmäkalusteet, liesi, astianpesukone tai keskuspölynimuri. Pykälässä tarkoitettu elinkeinonharjoittaja voi tyypillisesti olla laitteen valmistaja tai maahantuoja, mutta myös muu jälleenmyyjä voi tulla kysymykseen.
Kun ostaja kohdistaa vaatimuksia laitetoimittajaan, virhekäsite ja virheen seuraamukset määräytyvät kuluttajansuojalain (KSL) 5 luvun säännösten mukaan. KSL 5 luvun 20 §:n mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Välillisen vahingon myyjä on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan, taikka jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut. Välillisenä vahinkona pidetään tavaran käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen.
KRIL totesi, että astianpesukoneen virheestä on asiassa annetun selvityksen perusteella aiheutunut asumishaittaa, joka on välillistä vahinkoa ja johtunut siitä, että asuntoa on pitänyt kuivattaa ja sen lattiaa on jouduttu korjaamaan kahteen kertaan. Tällaisen vahingon korvaaminen edellyttää lain mukaan valmistajan huolimattomuutta.
KRIL arvioi, että valmistaja on toiminut huolimattomasti korjatessaan astianpesukonetta, kun ei ole korjausyrityksistä huolimatta saanut konetta kuntoon ja lattian vaurio on päässyt syntymään. KRIL arvioi, että kohtuullisena korvauksena tästä asumishaitasta on muun selvityksen puuttuessa pidettävä 700 euroa.
Kommentti
Tapauksen perustelujen mukaan KRIL on pitänyt elinkeinonharjoittajan huolimattomuuden kannalta merkityksellisenä sitä, että laitevalmistaja yritti korjata konetta saamatta sitä kuntoon. Epäselväksi jää, että olisiko valmistaja ollut huolimaton myös siinä tapauksessa, jos virheestä olisi aiheutunut vahinkoa jo ennen kuin virhettä on edes yritetty korjata. Koska vahinko johtuu laitteen virheestä, olisi erikoinen päätelmä, jos vasta korjauksen epäonnistuminen osoittaisi elinkeinonharjoittajan huolimattomuutta. Luultavasti KRIL on tarkoittanut korostaa sitä, että lattia on jouduttu vaihtamaan kahteen kertaan korjauksen virheiden vuoksi, mikä on pitkittänyt/lisännyt ostajalle aiheutunutta asumishaittaa.