Asunnon ostajan ja myyjän tietopankki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Tämä on Asianajotoimisto Alfan talojuristien blogi, jota kirjoittavat asianajajat Tiina Koskinen-Tammi ja Leena Laurila.

Ilmoittaudu maksuttomiin webinaareihimme Tilaa maksuttomia oppaitamme

Hovioikeus: Taloyhtiön päätös sähköautojen latausinfrasta ei loukannut yhdenvertaisuutta

Sähköautojen latausinfran rakentaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset voivat aiheuttaa taloyhtiöissä erimielisyyksiä, jos kaikki osakkaat eivät koe hyötyvänsä latausinfrasta. Vaasan hovioikeus antoi äskettäin tuomion (29.5.2026 nro 1057 3471) asiassa, jossa osakas vaati latausinfran rakentamista koskevan yhtiökokouksen päätöksen kumoamista. Päätös oli osakkaan mielestä yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain, mm. yhdenvertaisuusperiaatteen, vastainen. Hovioikeus päätyi hylkäämään kanteen jäljempänä kerrotuin perustein.

Tapauksen tausta

Taloyhtiön yhtiökokous oli päättänyt korjaushankkeesta, johon sisältyivät latausinfran rakentaminen, julkisivu- ja elementtisaumauksien korjaukset, koko yhtiön julkisivun maalaus sekä kaikkien yhtiön ja huoneistojen ovien huolto- ja säätötyöt.

Latausinfra oli tarkoitus rakentaa taloyhtiön omistamalla ja hallinnoimalla pihamaalla kaikille autopaikoille. Taloyhtiön ei ollut tarkoitus asentaa varsinaisia latauslaitteita, vaan kyse oli latauspistevalmiuden eli kaapeloinnin rakentamisesta. Latausinfra oli tarkoitus toteuttaa myös yhtiön hallinnassa olevalle vierasautopaikalle, jota kantajat vuokrasivat.

Kantajina olleet osakkaat vaativat, että yhtiökokouksen päätös julistetaan pätemättömäksi latausinfran rakentamisen osalta. Kantajien mukaan päätös oli yhtiöjärjestyksen vastainen, koska yhtiökokous ei ollut päättänyt hankkeen kulujen jaosta asunto-osakkeiden ja autopaikkaosakkeiden välillä yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla. Lisäksi kantajat vetosivat yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Päätös, jonka mukaan asunto-osakkeiden omistajat maksavat vain autopaikkaosakkeiden omistajia hyödyttävän hankkeen kulut kokonaan tai lähes kokonaan, loukkasi osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Kantajien mukaan autopaikattomilla osakkailla ei ollut mahdollisuutta saada uudistuksesta hyötyä, ja he saattoivat joutua maksamaan latausinfrasta kahteen kertaan, jos he myöhemmin ostaisivat autopaikan kohonneella hinnalla.

Taloyhtiö vaati valituksen hylkäämistä. Yhtiön mukaan yhtiökokouksessa ei vielä ollut päätetty maksuosuuksien jyvittämisestä. Lisäksi yhtiö totesi, että latausinfran rakentaminen oli tavanomaisen tason uudistus ja kiinteistön tai rakennuksen käytön kestävyyttä parantava uudistus, josta voi päättää enemmistöllä. Hanke lisäsi sekä autopaikka- että asunto-osakkeiden arvoa.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Osakkaat valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeuden tuomio

Hovioikeus totesi ensin, että yhtiökokouksen pöytäkirjasta ilmeni yhtiön päättäneen kokonaisurakasta ja valinneen vaihtoehdon, joka sisälsi latausinfran rakentamisen. Hovioikeuden mukaan yhtiökokouksessa oli ainoastaan päätetty toteuttaa hanke lainavaroilla, eikä päätetty vielä kustannusten jakautumisesta osakkeenomistajien kesken. Hovioikeus totesi, että se voi näin ollen arvioida vain päätöksen yhtiöjärjestyksen ja lain mukaisuutta, ei kustannusten jakautumista.

Yhdenvertaisuusperiaate

Hovioikeus arvioi seuraavaksi, loukkasiko päätös osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Hovioikeus viittasi asunto-osakeyhtiölakiin ja lain esitöihin, joiden mukaan yhdenvertaisuusarvioinnissa merkitystä on sillä, miten päätös tai toimenpide vaikuttaa osakkeenomistajien osakkeiden eli heidän hallinnassaan olevien huoneistojen arvoon. Hovioikeus viittasi myös ennakkopäätökseen KKO 2025:89, jonka mukaan yhdenvertaisuutta on arvioitava kokonaisuutena sen perusteella, mitä taloudellisia seurauksia päätöksellä tosiasiassa on yhtiön osakkeenomistajille.

Hovioikeus totesi, että latausinfra oli tarkoitus rakentaa yhtiön omistamalla ja hallinnoimalla pihamaalla kaikille autopaikoille sekä yhtiön hallinnassa olevalle vierasautopaikalle. HO:n mukaan uudistus tuotti välittömästi arvoa paitsi autopaikkaosakkeiden omistajille myös asunto-osakeyhtiölle, sillä Kokkolan kokoisessa kaupungissa uudistus tuotti ainakin välillistä etua myös sellaiselle osakkeenomistajalle, jolla ei ole autopaikkaa.

Kantajien arvioitu maksuosuus koko hankkeesta oli 2.218,25 euroa, jos vain asunto-osakkeiden omistajat maksaisivat hankkeen. Kokouksen jälkeen laaditussa uudessa lainaosuuslaskelmassa heidän lainaosuudekseen oli katsottu 2.062,97 euroa. Hovioikeus piti arvioitua maksuosuutta suhteellisen pienenä.

Hovioikeus korosti, että osakkeenomistajien on siedettävä kohtuulliseen määrään asti se, etteivät kaikki hyödy jokaisesta uudistuksesta suorittamaansa maksuosuutta vastaavassa suhteessa. Koska latausinfra rakennettiin yhtiön omistamalla ja hallinnoimalla pihamaalla ja kaikki osakkeenomistajat saivat uudistuksesta hyötyä omien osakkeiden arvonnousun myötä, hovioikeus katsoi, ettei hyöty jakaantunut osakkeenomistajien kesken epäoikeutetulla tavalla. Asunto-osakkeiden omistajien arvioitu maksuosuus ja autopaikan omistavien osakkeenomistajien saama hyöty eivät hovioikeuden mukaan olleet huomattavassa epäsuhteessa keskenään.

Hovioikeus katsoi näin ollen, ettei päätös latausinfran rakentamisesta loukannut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta.

Päätöksentekomenettely

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että latauspistevalmiuden rakentamisessa oli kyse uudistuksesta ja että sitä voitiin pitää kestävän kehityksen hankkeena, eikä kantajien maksuvelvollisuus muodostunut kohtuuttoman ankaraksi. Koska päätös ei ollut myöskään yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, päätös voitiin tehdä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 31 §:n mukaisesti tavanomaisella enemmistöpäätöksellä.

Lopputulos: kanne hylättiin

Hovioikeus katsoi, että taloyhtiön päätös latausinfran rakentamisesta ei ollut yhtiöjärjestyksen vastainen, ei rikkonut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta eikä ollut muutoinkaan asunto-osakeyhtiölain vastainen. Moitekanne hylättiin ja kantajat velvoitettiin korvaamaan taloyhtiön kulut käräjä- ja hovioikeudessa.

Kommentti: Taloyhtiön hankkeiden ei aina tarvitse hyödyttää jokaista yhtä paljon

Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on asuntoyhtiöoikeuden keskeinen periaate, mutta se voidaan toisinaan ymmärtää väärin. Yhdenvertaisuusperiaate ei tarkoita sitä, että jokaisella hankkeella on oltava yhtäläiset vaikutukset aivan kaikkiin osakkeenomistajiin. Taloyhtiöissä olisi vaikea tehdä päätöksiä, jos päätöksillä pitäisi olla täysin identtiset vaikutukset kaikkiin osakkaisiin. Osakkeenomistajien on siedettävä sitä, että jotkut hankkeet voivat hyödyttää toisia hieman enemmän kuin toisia, kuten latausinfran tapauksessa. Toisaalta hankkeen hyödyt eivät saa olla selvässä epäsuhdassa siten, että toiset osakkeenomistajat hyötyvät selvästi enemmän toisten kustannuksella. Tästä on osoituksena mm. lisärakentamista koskevat tuomioistuinten ratkaisut, joista olemme kirjoittaneet aiemmin.

<< Palaa edelliselle sivulle


Jaa sivu somekanavissasi: