Kaupan vastuuta ja kaupan kohteen virhettä koskevat säännökset ovat Suomessa pitkälti samankaltaisia, riippumatta siitä, millaisesta kaupan kohteesta on kyse. Eräs ero erilaisten kaupan kohteiden välillä on se, onko virheen oikaisu eli virheen korjaaminen mahdollinen virheen seuraamus vai ei. Silloin, kun virheen oikaisu on olemassa virheen seuraamuksena, se on virheen ensisijainen seuraamus. Ajatus on, että oikaisu aiheuttaa kaupan osapuolille pienimmän vaivan ja kustannuksen. Tällöin rahalliset seuraamukset (hinnanalennus, vahingonkorvaus) sekä kaupan purku tulevat kyseeseen vain, jos virhettä ei korjata tai pystytä korjaamaan.
Missä tilanteissa virhe voidaan korjata?
Tavaran kaupassa (kauppalaki, kuluttajansuojalaki 5 luku) kaupan kohteen virheestä seuraa ensisijaisesti virheen oikaisu. Se tarkoittaa joko tavaran korjaamista tai uuden tavaran toimittamista virheellisen tilalle. Tällöin oletus on, että tavaran myyjä on ammattimainen elinkeinonharjoittaja, joka pystyy virheen korjaamaan tai korjauttamaan tai antamaan viallisen tavaran tilalle uuden vastaavan. Tämä on helppo ymmärtää erityisesti kulutustavaroiden ollessa kyseessä.
Vastaavasti asuntoihin ja rakentamiseen liittyen virheen korjaaminen on virheen seuraamus ja ensisijainen sellainen ensinnäkin uuden asunnon kaupassa (asuntokauppalain 4 luku). Uuden asunnon myyjä on elinkeinonharjoittaja eli ammattimainen toimija. Myyjä on perustajaosakas eli joko perustajaurakoitsija tai perustajarakennuttaja, jolla on omaa osaamista joko rakentamisesta tai rakennuttamisesta, jolloin myyjän voidaan ajatella osaavan korjata tai korjauttaa asunnon tai rakennuksen virheet asianmukaisesti. Uuden asunnon myyjällä on korjausvastuu niin yksittäisen asunnon ostajan asunnon (pinta)virheistä kuin asunto-osakeyhtiön omistaman rakennuksen rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien kuin rakennusten ulkopuolisten alueiden ja rakennelmien virheistä.
Toiseksi virheen korjaaminen on virheen ensisijainen seuraamus myös kuluttajansuojalain alaisissa kuluttajapalvelusten kaupassa (KSL 8 luku) sekä taloelementtien kaupassa ja rakennusurakassa (KSL 9 luku). Tilanteissa, joissa virheen korjaaminen on säädetty virheen seuraamukseksi, on olemassa säännökset siitä, että tilaaja/ostaja voi vaatia oikaisua, mutta elinkeinonharjoittaja saa sitä myös saamansa reklamaation johdosta tarjota, ja tilaajan/ostajan on se silloin tietyin edellytyksin myös hyväksyttävä. Elinkeinonharjoittaja saa yleensä torjua korjausvaatimuksen, jos korjaamisesta aiheutuisi hänelle kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Silloin siirrytään virheen rahallisten seuraamusten puolelle.
Milloin virheen korjaaminen ei kuulu virheen seuraamuksiin?
Sen sijaan käytetyn asunnon kaupassa (asuntokauppalaki 6 luku) ja kiinteistökaupassa (maakaari 2 luku), joissa osapuolet ovat yleensä yksityishenkilöitä eikä myyjä ole ammattimainen toimija/elinkeinonharjoittaja, ei tunneta virheen korjaamista virheen seuraamuksena. Lähtökohtainen virheen seuraamus on niissä hinnanalennus, joissain tapauksissa vahingonkorvaus ja joissain tapauksissa kaupan purku. Yksityisellä käytetyn asunnon tai omakotitalokiinteistön myyjällä ei oletettavasti ole taitoa korjata rakennusta. Korjaamista ei ole myöskään mahdollistettu siinä muodossa, että myyjä voisi halutessaan korjata tai korjauttaa virheen ammattitaitoisella tekijällä.
Asunto-osakeyhtiön käytetyn asunnon ollessa kyseessä pätee kaupan vastuiden ohella samassa virhetilanteessa myös asunto-osakeyhtiölain mukaiseen kunnossapitovastuuseen perustuva asunto-osakeyhtiön korjausvastuu rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä. Tällöin ostajan tulee ilmoittaa havaitusta asunnon esim. rakenteiden virheestä asunto-osakeyhtiölle, jolla on oikeus ja velvollisuus korjata virhe. Tämän vastuuasetelman kanssa samaan aikaan ostajalla on oikeus esittää rahallisia vaatimuksia virheen johdosta myös myyjälle. Käytännössä vaatimukset voivat koskea sitä rahallista osuutta virheen korjauskustannuksista, joka tulee ostajan kustannusosuudeksi asunto-osakeyhtiön osakkaana.
Myös omakotitalokiinteistön kaupassa virheen seuraamukset ovat heti rahallisia seuraamuksia, eikä ostaja tai myyjä voi vaatia, että myyjä itse korjaa tai korjauttaa virheen.
Toisaalta, vaikka virheen korjaaminen ei kuulu lain mukaisiin virheen seuraamuksiin, osapuolten kesken sopimalla voidaan sopia myös virheen korjaamisesta, jos se jossain tapauksessa myyjän toimesta onnistuu ja on ostajalle haluttava tai tyydyttävä vaihtoehto. Jos sovinto sisältää virheen korjaamisen, on syytä miettiä ja sopia selkeästi, mitä korjataan ja miten, missä ajassa korjaus suoritetaan sekä miten mahdollisten korjaustyön aikana esille tulevien yllätysten ilmetessä toimitaan. Yleensä tarpeen on myös sopia, että korjaustyötä valvotaan ja kuka valvonnan maksaa. Korjaamisesta sopiminen vaatii osapuolten välistä luottamusta eri tavalla kuin rahallisista seuraamuksista sopiminen.