Blogivieras diplomi-insinööri, rakennusterveysasiantuntija Kasper Käyhkö Tayka Oy:stä kirjoittaa jyrsijöiden rakennuksille aiheuttamista vaurioista, joista voi aiheutua kalliitakin korjaustarpeita. Asiaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota jo ennen asunto- tai kiinteistökauppaa.
Jyrsijöiden, kuten hiirien tai rottien, aiheuttamat vauriot rakenteille ja rakennusmateriaaleille ovat ikävä yllätys asuntokauppojen jälkeen. Jyrsijöiden ulosteet tai rakenteiden sisällä mätänevät raadot saattavat aiheuttaa merkittävää viihtyvyys- tai jopa terveyshaittaa asukkaille. Jyrsijävaurioiden korjaaminen vaatii usein laaja-alaisia ja kalliita toimenpiteitä. Tämän takia jyrsijävaurioihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ennen kaupantekoa.
Myyjän velvollisuutena on ilmoittaa jyrsijähavainnoista ostajaehdokkaalle
Asuntokauppariitojen välttämiseksi on oleellista, että myyjä ilmoittaa ostajalle tiedossa olevista jyrsijähavainnoista ennen kaupantekoa. Kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaan tämä asia tulee kysyä myyjältä ja kirjata ylös tarkastuksen yhteydessä tehtävässä alkuhaastattelussa.
Välillä tulee kuitenkin vastaan tilanteita, joissa asiasta ei alkuhaastattelussa ole mitään mainintaa, vaikka selviä viitteitä jyrsijöiden esiintymisestä havaitaan. Tämä on yleistä erityisesti niissä tapauksissa, joissa myyjä ei itse ole asunut rakennuksessa.
Kuntotarkastuksissa tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota jyrsijähavaintoihin
Yleensä viitteet jyrsijöiden olemassaolosta sekä niiden tekemistä vaurioista tulevat ilmi yläpohja-/ullakkotilasta. Täällä tyypillisimpiä merkkejä ovat jyrsijöiden uloste, niiden tekemät pyöreät reiät lämmöneristeen pinnalla sekä välillä myös jyrsijöiden raadot.
Muita paikkoja, joissa jyrsijäviitteitä yleensä havaitaan, ovat keittiökaappien taustat/alapuolet sekä julkisivun alareuna. Keittiökaappien taustoilta löytyy usein jyrsijöiden jätöksiä. Julkisivun alareunassa viitteet ovat tyypillisesti tuulensuojalevyyn tai lautaverhoukseen jyrsittyjä reikiä tai kulkureittejä.
Kuva: Jyrsijöiden papanoita yläpohjassa
Jyrsijöiden pääsy rakenteisiin kannattaa estää hyvissä ajoin
Paras tapa estää jyrsijävaurioiden syntyminen on ennaltaehkäisevät toimet. Tärkein ennaltaehkäisevä toimi on jyrsijäverkkojen (pieneläinverkot) asentaminen jyrsijöiden tyypillisimpien kulkureittien esteeksi.
Jyrsijät pääsevät rakenteiden sisään tyypillisesti julkisivun taustalla olevan tuuletusreitin kautta. Näin ollen tärkein paikka jyrsijäverkolle on tuuletusaukon alareuna. Jyrsijät voivat kiivetä yläpohjatilaan myös julkisivupintaa pitkin. Siksi pelkkä tuuletusaukon alareunan suojaaminen ei usein riitä, vaan jyrsijäverkot tulee asentaa myös räystäslautojen väleissä oleviin ilmarakoihin.
Jos jyrsijät ovat jo päässeet rakenteiden sisään, kannattaa torjuntatoimet aloittaa mahdollisimman nopeasti, jotta lisävaurioiden syntyminen saadaan estettyä.
Jyrsijät voivat vaurioittaa rakenteita ja aiheuttaa sisäilmahaittaa
Jyrsijät tyypillisesti ulostavat lämmöneristeen sekaan ja rikkovat höyrysulkumuovin. Jyrsijöiden eläminen lämmöneristeen seassa saattaa aiheuttaa myös mikrobikasvua materiaaleihin. Tämän takia sisäilmaan saattaa päästä epämiellyttäviä tai jopa terveyshaittaa aiheuttavia hajuja. Hajuja saattaa aiheutua myös lämmöneristekerroksen sekaan mätänevistä jyrsijäraadoista.
Lisäksi jyrsijät saattavat purra sähköjohtoja poikki, mikä aiheuttaa tulipaloriskin sekä häiriöitä laitteiden toiminnassa.
Merkittävien jyrsijävaurioiden korjaaminen vaatii usein laaja-alaisia ja kalliita toimenpiteitä
Yläpohjan osalta minimikorjauksena on tyypillisesti lämmöneristeen uusiminen ja höyrynsulkumuovissa olevien reikien paikkaus. Välillä höyrysulkumuovi saatetaan joutua uusimaan kokonaan. Tällöin korjausten hinta on tyypillisesti 10 000 eurosta ylöspäin.
Ulkoseinien ja yläpohjan kautta jyrsijät saattavat välillä laskeutua myös väliseinien ja välipohjan sisään. Tyypillisesti jyrsijät löytävät tiensä näihin sähköputkitusten/-läpivientien kautta.
Kuva: Jyrsijät ulostaneet yläpohjan lämmöneristekerrokseen
Talojuristin kommentti: Juridinen näkökulma
Jyrsijät ja niiden aiheuttamat vauriot voivat muodostaa korjaamista vaativan terveyshaitan. Terveydensuojelulain 26 § mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.
Talokaupan virhevastuun kannalta jyrsijävauriot ovat ongelmallisia, varsinkin, jos ongelma havaitaan esim. vuosi tai useampi vuosi kaupan jälkeen. Virhettä arvioidaan kaupantekohetken tilanteen mukaan, ja jos kaupasta on kulunut aikaa, voi olla vaikea osoittaa, että jyrsijävauriot olivat olemassa jo kaupantekohetkellä. Tämän vuoksi jyrsijävaurioiden mahdollisuuteen ja mm. jyrsijäverkkojen olemassaoloon kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen kauppaa, jolloin voi välttyä kaupan jälkeen ikäviltä yllätyksiltä.
|
Kasper Käyhkö Diplomi-insinööri, RTA |
 |
Kasper Käyhkö on rakennetekniikan diplomi-insinööri ja Tayka Oy:n toimitusjohtaja. Kasperilla on pitkä työkokemus rakennusalan asiantuntijatehtävistä ja työmailta, ja hänellä on mm. sertifioidun rakennusterveysasiantuntijan (RTA), kosteusvaurion kuntotutkijan (KVKT), kosteusvaurion korjaussuunnittelija (KVKS) ja asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) pätevyydet. Kasper ylläpitää suosittua rakennukset.fi-verkkosivustoa, jossa on paljon tietoa eri aikakausien rakennuksista.