Blogivieras FT Vesa Koskinen Sirate Group Oy:stä kertoo rakennuksen vaurioiden sisäilmavaikutusen arvioinnista, ja erityisesti ilmavuotoreittien merkityksestä arvioinnin kannalta.
Arvioitaessa rakennuksen vaurioiden sisäilmavaikutuksia keskeistä on ollut selvittää, voiko vaurioalueelta kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Tutkimuksilla on selvitetty, toteutuuko jokainen lenkki ketjussa: 1) rakennuksessa on vaurio; 2) vaurioalueelta on ilmavuotoreitti käyttötilojen sisäilmaan ja 3) ilman kulkusuunta on vaurioalueelta kohti käyttötiloja. Tutkimalla ketjun kunkin lenkin merkittävyyttä, on arvioitu todennäköisyyttä altistua poikkeavasti epäpuhtauksille. Nyt tämä ketju sisäilman ja vaurion väliltä on katkaistu sen heikomman lenkin kohdalta.
Viime vuosikymmenellä julkisten rakennusten sisäilmaongelmia selvitettäessä siirryttiin laajasti yksittäisistä sisäilmamittauksista ja -tutkimuksista kohti laajoja kuntotutkimuksia. Tässä kehityksessä merkittävä rooli oli lisääntyvällä osaamisella niin tilaaja- kuin konsulttipuolella, kuten myös ohjeistuksen parantumisella (mm. Asumisterveysasetus 2015 ja Ympäristöministeriön kuntotutkimusopas 2016). Altistumisriskin arvioinnissakin siirryttiin altistumisolosuhteiden arviointiin.
Yhdistävänä tekijänä ohjeissa ja myös esim. ammattitautitutkimuksissa oli selvittää, voiko rakennuksesta kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Altistuminen rakennuksesta peräisin oleville epäpuhtauksille katsottiin olevan mahdollista vain, mikäli 1) rakennuksessa todettiin vaurio tai muu epäpuhtauslähde, 2) tästä lähteestä oli ilmavuotoreitti käyttötilojen sisäilmaan ja 3) ilman kulkusuunta oli vaurioalueelta kohti käyttötiloja.
Tässä ketjussa vaurioiden, epäpuhtauslähteiden ja niiden laajuuden selvittäminen on ollut suoraviivaista kattavin rakenneavauksin ja riittävin näytteenotoin. Myös ilman kulkusuunnan selvittäminen on ollut helppoa viime vuosikymmenellä yleistyneiden paine-eroseurantojen avulla (vaikka rakennuksen ilmatiiviyden merkitystä paine-eroja tulkittaessa ei yleisesti vieläkään ymmärretä). Ketjun heikoin lenkki onkin ollut ilmavuotoreittien ja niiden merkityksen arviointi.
Ilmavuotoreittejä on selvitetty mm. aistinvaraisesti, merkkisavuin, merkkiainetutkimuksin ja lämpökuvauksella. Vuonna 2015 julkaistun RT-ohjekortin myötä merkkiainetutkimukset ovat muodostuneet eräänlaiseksi standardiksi myös kuntotutkimuksissa, vaikka jo ohjekortissa todetaan menetelmän ja sen tulkinnan olevan liian tiukka vanhemmille rakennuksille. Olemassa olevassa rakennuskannassa merkkiainetutkimuksella löydetyt ilmavuodot tulisi ohjekortin tulkintoja kirjaimellisesti noudattaen luokitella lähes poikkeuksetta merkittäviksi (vuotoilmamäärät näissä merkittävissä ilmavuodoissa voivat vaihdella muutamasta millilitrasta aina satoihin litroihin sekunnissa). Hieman vapaammalla tulkinnalla ohjeen epätarkkuuksia hyödyntäen ilmavuotojen merkityksen arvioinnille jää kuitenkin pieni mahdollisuus. Heikoin lenkki on siis vasta murtumassa.
Työsuojelurahaston Rakennusterveystietokanta-hankkeen perusteella ilmavuotojen tarkemmalla luokittelulla näyttäisi kuitenkin olevan merkitystä sisäilmaongelmien esiintymisessä.
Yli 400 julkisen rakennuksen laajoissa kuntotutkimuksissa mikrobivaurioita todettiin yhtä suuressa osassa sisäilmaongelmaisia kuin ongelmattomia kohteita. Tässä huomioitiin vain vauriot, joista oli todettu myös RT-kortin mukaiset merkittävät ilmavuotoreitit sisäilmaan. Sisäpintojen kosteusvauriot ovat luonnollisesti suorassa ilmayhteydessä sisäilmaan ja myös homeen haju on selvä osoitus oikeasti merkittävästä vaurion ilmayhteydestä sisäilmaan. Hankkeessa näitä todettiinkin olevan ongelmakohteissa tilastollisesti erittäin merkitsevästi enemmän kuin ongelmattomissa.
Yksittäisten rakenteiden osalta erityisesti valesokkelien homevaurioita todettiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän ongelmakohteissa. Valesokkeleista ilmavuodot yläpuolisen puurakenteisen seinän kautta sisäilmaan ovat tyypillisesti erittäin merkittäviä. Sen sijaan alapohjarakenteiden ilmavuodot puolestaan ovat lähempänä millilitraluokkaa, eikä alapohjaeristeiden homevaurioiden esiintymisellä havaittu minkäänlaista eroa ongelma- ja vertailukohteiden välillä. Todetun vaurion ja sisäilmavaikutuksen yhdistävässä ketjussa oleellista ymmärrettävästi on, että ilmayhteys sisäilmaan selvitetään juuri todetulta vaurioalueelta. Vai onko?
Työterveyslaitoksen vuonna 2023 päivitetyssä olosuhdearviointiohjeessa sekä Kuntien sisäilmaverkoston siihen laatimassa tulkintaohjeessa ilmavuodot ovat edelleen keskeisessä roolissa. Ilmavuodot ja todetut vauriot on kuitenkin erotettu toisistaan ja käsitellään ohjeiden mukaisessa arvioinnissa toisistaan riippumatta. Sillä ei siis ole merkitystä, onko havaitut ilmavuotoreitit lähelläkään todettua vauriota. Pahimmillaan tämä voi ohjata järjettömiin korjauksiin. Esimerkiksi rakennuksessa, jonka pohjalaattaan ulottuvat väliseinät ovat alaosistaan laajasti homevaurioituneet, olosuhdearvion luokituksen parantaminen saattaa onnistua vain ulkovaipan tiivistyskorjauksin. Ketju todetun vaurion ja sisäilman väliltä on katkaistu.
Lisälukemista:
Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Ympäristöopas 2016. Ympäristöministeriö, 2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4626-8.
RT 14-11197. Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein, ohjekortti. Rakennustietosäätiö RTS, 2015
Rakennusterveystietokanta-loppuraportti. V. Koskinen, V. Lappainen, T. Murtoniemi, Sirate Group 2024, https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/rakennusterveystietokanta/.
Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi : Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville. P. Isokääntä, S. Rautiala, Työterveyslaitos 2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-037-9
Tulkintaohje Työterveyslaitoksen olosuhdearviointioppaaseen, Kuntien sisäilmaverkosto, 2025. https://sisailmayhdistys.fi/wp-content/uploads/2025/03/Tulkintaohje-olosuhdearviointiin_Kuntien-sisailmaverkosto_2025.pdf
|
Vesa Koskinen Filosofian tohtori |
 |
Vesa Koskinen on koulutukseltaan fyysikko (FT). Vesa toimii rakennusterveysasiantuntijana projektijohtajana Sirate Group Oy:ssä, joka tarjoaa kattavia asiantuntijapalveluita rakennusten kuntotutkimuksiin ja rakentamisen laadunvarmistukseen. Vesalla on n. 15 vuoden kokemus julkisten rakennusten sisäilma- ja kuntotutkimuksista sekä näihin liittyvistä (altistumis)olosuhdearvioinneista. Lisäksi Vesa on toiminut tutkimusjohtajana vuosina 2022–2024 toteutetussa Työsuojelurahaston Rakennusterveystietokanta -tutkimushankkeessa.