Monissa taloyhtiöissä peritään huoneistokohtaista vesimaksua huoneiston asukasmäärän perusteella, eikä todellisen vedenkulutuksen mukaan. Ensi viikolla 23.11.2020 voimaan tulevan lakimuutuksen mukaan taloyhtiöissä on siirryttävä jatkossa todelliseen vedenkulutukseen perustuviin vesimaksuihin. Asiasta säädetään uudessa asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 4 a §:ssä.
Uudistus ei edellytä, että vanhat taloyhtiöt hankkivat heti huoneistokohtaisest vesimittarit, vaan vesimittarit on asennettava ja vesimaksuperustetta muutettava putkiremontin yhteydessä.
Uudisrakennuksessa ja vanhan taloyhtiön putkiremontin yhteydessä
1) on asennettava etäluettavat huoneistokohtaiset vedenkulutusmittarit ja
2) käyttöveden laskutuksen on perustuttava luotettavasti mitattuun kulutukseen.
Jos vanhassa taloyhtiössä on vesimaksusta edellä mainitusta poikkeava yhtiöjärjestyksen määräys, yhtiöjärjestys on muutettava uuden lain mukaiseksi ja ilmoitettava rekisteröitäväksi samalla, kun joku muu yhtiöjärjestyksen muutos ilmoitetaan rekisteröitäväksi.
Taloyhtiössä on edelleen mahdollista periä kiinteää tai arvioon perustuvaa kuukausittaista vesimaksua ja tasata kulut todellista kulutusta vastaaviksi tasauslaskutuksella vähintään kerran vuodessa.
Vastaava muutos on tehty myös huoneenvuokralakiin. Jos rakennukseen, jossa vuokra-asunto sijaitsee, on kustannusten jakamiseksi asennettu huoneistokohtaiset vesimittarit, vuokralaiselta vedestä perittävän korvauksen on perustuttava luotettavasti mitattuun todelliseen kulutukseen. Velvollisuus koskee uudisrakennuksia ja putkiremontoitavia yhtiöitä, joiden rakennuslupa on myönnetty lain voimaantulon jälkeen.
Sekä osakkeenomistajalle että vuokralaiselle on vedenkulutuksen laskutuksen yhteydessä annettava tiedot sen perusteena olevasta lämpimän ja kylmän käyttöveden todellisesta kulutuksesta ja muista korvauksen määräytymisen perusteista.
Lakimuutoksen taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja sen muutos (2012/27/EU ja 2018/2002). Uudistuksen tavoitteena on mm. kannustaa asukkaita vähentämään vedenkulutusta. Tavoitteena on myös lisätä energiatehokkuutta. Lämmin käyttövesi vaikuttaa merkittävästi kiinteistön energiankulutukseen ja siten myös asumisen hiilijalanjälkeen.