Asunnon ostajan ja myyjän tietopankki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Tämä on Asianajotoimisto Alfan talojuristien blogi, jota kirjoittavat asianajajat Tiina Koskinen-Tammi ja Leena Laurila sekä lakimies Jari Koivuluoma.

Rakennusfysiikka ja asiantuntijatodistelu oikeudessa

Laadimme tämänvuotiseen Rakennusfysiikka-seminaariin artikkelin ja esityksen aiheesta "Rakennusfysiikka oikeudessa". Tämä kirjoitus on osa tuosta esityksestä, joka löytyy kokonaisuudessaan seminaarijulkaisusta.

Rakentamiseen ja rakennuksiin liittyvissä riitajutuissa on hyvin usein kyse jollakin tapaa rakennusfysiikkaan liittyvistä ilmiöistä, tekijöistä ja tapahtumista. Esimerkiksi rakennusurakan tai kiinteistön virhettä koskevissa asioissa käsitellään usein oikeudellisia ongelmatilanteita, jotka liittyvät rakennusfysikaalisiin tapahtumiin tai olosuhteisiin. Tällaisissa jutuissa esitetään paljon rakennustekniikkaan ja –fysiikkaan liittyvää näyttöä, joka yleensä perustuu asiantuntijoiden tekemiin tutkimuksiin ja tarkasteluihin sekä heidän käsityksiinsä asioista.

Rakennukseen tai rakentamiseen liittyviä riitajuttuja ovat voivat olla esimerkiksi uuden asunnon, käytetyn asunnon, kiinteistön, rakennusurakan tai remonttipalveluiden virhettä, asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuuta, vuokrasuhdetta tai vastaavan työnjohtajan tai rakentamiseen liittyvän konsultin vastuuta koskevat asiat. Tällaisiin oikeudenkäynteihin liittyy rakennusteknistä ja -fysikaalista todistelua ja selvittämistä. Tällainen oikeudenkäynti kohdistuu tai liittyy rakennukseen ja sen kuntoon ja ominaisuuksiin tai jonkin virheen tapahtumiseen. Käsiteltävän oikeussuhteen luonteesta riippuen oikeudenkäynnissä voidaan tarvita selvitystä esimerkiksi siitä, mitä vikaa tai millaisia vaurioita rakennuksessa on, onko siinä rakennusvirhe tai muu laatupoikkeama, milloin ja miten virhe tai vaurio on syntynyt sekä mistä ja kenen syystä.

Rakennusfysiikkaan liittyvän näytön tarve riippuu siitä, mitä osapuolet oikeudenkäynnissä vaativat ja millaisilla väitteillä he perustelevat vaatimuksensa. Jokainen riita ratkaistaan niiden väitteiden perusteella, joita asianosaiset ovat asiassa esittäneet (väittämistaakka). Oikeudenkäymiskaaren (OK) 24:3.2 §:n mukaan tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Lisäksi tuomioistuimen ratkaisu voi perustua vain siihen todisteluun, jota asianosaiset ovat esittäneet. OK 17:2 §:n mukaan riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu (todistustaakka).

Jos jokin seikka on riitajutun asianosaisten kesken riidaton, siitä ei oikeudessa riidellä ja näin ollen siitä ei saa eikä tarvitse esittää todistelua. Rakentamista koskevissa riidoissa ei siis välttämättä aina absoluuttisesti tarvita tietynlaista rakentamista tai rakennusta koskevaa rakennusfysiikka sivuavaa näyttöä, jos asianosaiset pitävät jotakin tällaista seikkaa selvänä ja riidattomana. On myös mahdollista, että tästä syystä jokin todellisuudessa epätosi seikka (rakennusfysikaalinen väite) tulee todettua riidattomaksi ja asetetuksi tuomioistuimen tuomion pohjaksi.

Oikeudenkäynti rakentamista tai rakennuksen kuntoa koskevassa asiassa perustuu vahvasti asiantuntijatodisteluun. Asianosaiset itse eivät yleensä edes osaa (eikä heidän toisaalta tarvitsekaan osata) selittää rakennuksen olosuhteita ja kuntoa rakennusfysiikan avulla. Riitajutussa on yleensä mukana asiantuntijoita tätä tarkoitusta varten. Riita-asian pääkäsittelyssä kuullaan yleensä rakennusalan asiantuntijoita suullisesti ja esitetään kirjallisena aineistona heidän asiantuntijalausuntojaan.

Rakennusalan edustaja (asiantuntija) voi vuonna 2016 voimaan tulleen lainuudistuksen jälkeen olla riitaoikeudenkäynnissä joko todistaja tai asiantuntija. Oikeudenkäymiskaaren (OK) 17:34 §:ään perustuen asiantuntijaa kuullaan erityisiä tietoja vaativista kokemussäännöistä sekä niiden soveltamisesta asiassa ilmenneisiin seikkoihin. Erityiset kokemussäännöt eivät kuulu tavanomaiseen yleissivistykseen eivätkä jokaisen ihmisen elämänkokemukseen vaan ovat erityisiä ammattitietoja. Jos kuultavan oikeudessa kertomassa asiassa on kyse kokemussääntöjen sijaan ainutlaatuisista nk. silminnäkijähavainnoista, on kuultava asiantuntijan sijaan todistaja. Tuomioistuimet soveltavat käytännössä tätä jaottelua hyvin eri tavoin; saman tyyppistä tai jopa samaa, käytännössä alansa asiantuntijaa voidaan pitää yhdessä käräjäoikeudessa todistajana ja toisessa käräjäoikeudessa asiantuntijana. Käytäntö on osoittanut, että sillä, esiintyykö joku henkilö todistajana vai asiantuntijana, ei välttämättä kuitenkaan ole todistelun painoarvon kannalta paljoakaan merkitystä.

OK 17:35 §:n mukaan asiantuntijan on oltava rehelliseksi ja alallaan taitavaksi tunnettu. Asiantuntijana ei saa toimia se, joka on asiaan tai asianosaiseen sellaisessa suhteessa, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu. Sääntely asettaa näin asiantuntijalle edellytyksen ammattitaidosta sekä puolueettomuudesta. Käytännössä kuka tahansa rakennusalan koulutuksen saanut tai rakennusalan kokemusta omaava voi toimia asiantuntijana rakentamiseen liittyvässä riita-asiassa. Todistusharkinnassa tuomioistuin voi ottaa huomioon mm. asiantuntijoiden koulutuksen ja kokemuksen sekä näiden lausuntojen tai kertomusten uskottavuuden, mutta näytön arviointi on kuitenkin tuomioistuimen vapaassa harkinnassa.

Oikeudenkäymiskaaren asiantuntijatodistelua koskevan sääntelyn mukaan pääsääntönä on nykyään kirjallisen asiantuntijalausunnon esittäminen (OK 17:36 §). Sen lisäksi asiantuntijaa voidaan kuulla erilaisista syistä myös suullisesti oikeudenkäynnissä. Asiantuntijaa on kuultava tuomioistuimessa suullisesti, jos se on tarpeen asiantuntijan lausunnon epäselvyyksien, puutteellisuuksien tai ristiriitaisuuksien poistamiseksi tai, jos tuomioistuin katsoo sen muusta syystä tarpeelliseksi tai jos asianosainen sitä pyytää eikä kuuleminen ole ilmeisesti merkityksetöntä. Asiantuntijalausunnolta ei voi pyytää lisävalaistusta asiaan tai esittää lisäkysymyksiä lausunnon ulkopuolelta, mutta oikeudessa paikalla olevalta asiantuntijalta voi. On käytännössä hyvin tavallista, että asiantuntijaa kuullaan myös suullisesti, jolloin on tärkeää se, miten asiantuntija esittää asiansa suullisesti oikeudessa esiintyessään.

<< Palaa edelliselle sivulle


Jaa sivu somekanavissasi: