Jos suunnitelmissasi on oman asunnon tai mökin remontointi, juristin näkökulmasta hyvin tärkeä vaihe on remontista sopiminen. Selkeä kirjallinen sopimus auttaa välttämään ikävät yllätykset ja erimielisyydet esim. remontin hinnasta. Kokosimme talojuristin näkökulmasta kuluttajille vinkkejä remonttiprojektin eri vaiheisiin.
1. Suunnitteluvaihe
Remonttiprojekti alkaa suunnittelusta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä vaiheessa kannattaa selvittää myös, vaatiiko aikomasi remontti viranomaisen rakennus- tai toimenpideluvan. Lupakäytännöt vaihtelevat hieman eri kunnissa, ja neuvoa voi kysyä oman kunnan rakennusvalvonnasta.
Jos haluat remontoida asunto-osakeyhtiössä olevaa asuntoa, pintojen maalausta tai tapetointia isommat remontit vaativat yleensä taloyhtiölle tehtävän ennakkoilmoituksen tai muutostyöluvan.
2. Kilpailuta remontti, ota selvää sopimuskumppanistasi
Remontti kannattaa kilpailuttaa. Ilmoita tarjouspyynnössä ainakin työn sisältö ja pyydä yritykseltä hinta-arvio ja laskutusperusteet. Ilmoita työn toivottu aikataulu tai pyydä esitystä aikatauluksi. Varmista, että voit hakea remonttikustannusten perusteella kotitalousvähennystä.
Yrityksen taloudellista tilannetta on hyvä selvitellä julkisista lähteistä. Jos yritys on esim. protestilistalla tai verovelkarekisterissä, on syytä suhtautua siihen varauksella. Remontti voi jäädä ikävästi kesken tai remontin virheet voivat jäädä korjaamatta, jos yritys osoittautuu maksukyvyttömäksi. Työn laatua voi koittaa selvitellä referenssikohteista tai kyselemällä tuttavilta kokemuksia hyväksi ja laadukkaaksi todetuista yrityksistä.
3. Tee aina kirjallinen sopimus
Sovi remontista aina kirjallisesti! Tätä ei voi korostaa liikaa. Yllättävän usein kirjallinen sopimus on jäänyt tekemättä. Jos remontista on sovittu vain suullisesti, tai ollaan epämääräisten sähköpostien tai muiden viestien varassa, jälkikäteen on vaikea tai mahdoton todistaa, mitä esim. hinnasta, hintaan sisältyvistä töistä ja aikataulusta on lopulta sovittu. Vaikka remontin tekijä olisi entuudestaan tuttu tai suositeltu yritys, kirjallisen sopimuksen tekeminen on aina kummankin osapuolen edun mukaista.
Sopimuksessa tulisi mainita vähintäänkin:
- osapuolet
- työn sisältö
- käytettävät materiaalit, kuka hankkii materiaalit, mitä materiaaleja hintaan sisältyy
- urakan hinta tai hinta-arvio, maksuaikataulu ja maksuerät
- yllättävistä lisätöistä sopiminen ja lisätöiden laskutusperusteet
- aikataulu: aloitus- ja valmistumisaika
- viivästyksen seuraamukset, esim. viivästyssakko
- kuka hankkii vastaavan työnjohtajan ja muut rakennusluvan edellyttämät vastuuhenkilöt tai tarvittavat suunnitelmat (jos niitä ei jo ole), sisältyvätkö nämä urakkahintaan
- saako urakoitsija käyttää aliurakoitsijoita, mahdollisten aliurakoitsijoiden yhteystiedot
- osapuolten vakuutukset
Sopimuspohjia löytyy tarvittaessa esim. Kilpailu- ja kuluttajavirastolta ja Rakennustiedon sopimuslomake.net -kaupasta. Jos sopimukseen liitetään jotkin yleiset ehdot, kuten rakennusalan töitä koskevat yleiset kuluttajasopimusehdot RYS-9, niihin on viitattava sopimuksessa ja ne on annettava kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä.
4. Urakkahinta vai tuntilaskutus?
Yleisimmät hinnoitteluperusteet kuluttajaremonteissa ovat (kokonais)urakkahinta tai tuntilaskutus.
Urakkahinnan hyvänä puolena on, että tilaaja tietää kokonaiskustannukset varmuudella etukäteen. Urakkahinta on kiinteä kokonaishinta, jota ei voi ylittää eikä tarvitse alittaa. Jos remontin aikana ilmenee yllättäviä, urakkaan sisältymättömiä lisätöistä, näistä tulee sopia kirjallisesti erikseen.
Tuntiveloitukseen perustuva hinta saattaa tulla urakkahintaa edullisemmaksi, koska urakkaan lasketaan yleensä ”varmuuskerrointa” mukaan. Jos työ tehdään tuntilaskutuksena, kannattaa aina pyytää etukäteen kirjallinen työaika-/hinta-arvio. Tuntihinta on ilmoitettava kuluttajalle veroineen ja lisineen. Hinta-arvion saa kuluttajansuojalain mukaan ylittää korkeintaan 15 %:lla. Jos urakoitsija on ilmoittanut enimmäishinnan/kattohinnan, sitä ei saa ylittää. Hinta voi kuitenkin alittua työ- ja materiaalierittelyjen mukaisesti.
5. Maksa vain tehdystä työstä
Tilaajan ei kannata suostua etukäteismaksuihin. Tilaajan kannalta paras vaihtoehto on, että lasku maksetaan remontin valmistuttua tai tietyn vaiheen tultua valmiiksi. Remonttia kannattaa valvoa ja varmistaa, että laskutus noudattaa sovittua. Jos kyseessä on urakkahinta, varmista että maksuerien mukainen sovittu urakkavaihe on tehty. Jos kyseessä on tuntilaskutus, tarkista aina urakoitsijan toimittamat tuntierittelyt ja varmista, ettei annettu hinta-arvio ylity sallittua enempää. Jos työssä on virheitä tai se on viivästynyt, tilaaja saa pidättyä laskun maksamisesta virhettä tai viivästystä vastaavasti.
Jos kyseessä on mittava remontti, kannattaa remontille palkata ulkopuolinen valvoja, joka valvoo, että urakoitsija noudattaa sopimusta, ja varmistaa myös, että remontti on edistynyt sovitusti ennen laskujen maksua.
6. Remontin tekijänä yritys vai työntekijä?
Kuluttajan kannalta varmin ja helpoin vaihtoehto on tilata remontti elinkeinonharjoittajalta/yritykseltä. Yritys vastaa tällöin työn tuloksesta kuluttajansuojalain mukaisesti. Kuluttajansuojalaki suojaa kuluttajaa ja vastuukysymykset ovat melko selkeitä.
Toinen vaihtoehto on palkata remontin tekijä työsuhteeseen. Tällöin tilaaja/kuluttaja toimii työnantajan asemassa, eikä kuluttajansuojalakia sovelleta. Tilaajan on tällöin huolehdittava lakisääteisistä työnantajan velvollisuuksista, kuten työnantajamaksuista, vakuutuksista yms. Työsuhteessa työntekijän virhevastuu on vähäisempää, sillä työnantaja vastaa pääsääntöisesti työntekijän aiheuttamista vahingoista.
7. Virhe remontissa?
Jos remontti ei vastaa sovittua tai sitä ei ole tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti, remontissa on kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe. Virheistä tulee reklamoida elinkeinonharjoittajalle kohtuullisessa ajassa, käytännössä mahdollisimman pian virheen havaitsemisesta. Reklamaatio kannattaa tehdä kirjallisesti, jotta sen voi myöhemmin tarvittaessa näyttää toteen. Virheen ensisijainen seuraamus on virheen oikaisu, eli toimeksisaaja korjaa virheen omalla kustannuksellaan. Muita mahdollisia seuraamuksia ovat hinnanalennus tai kaupan purku. Kuluttajalla on lisäksi oikeus saada korvaus virheestä aiheutuvista vahingoista.
Lue lisää:
Takuu vs. virhevastuu - takuuaika ei voi rajoittaa myyjän vastuuta
