Asunnon ostajan ja myyjän tietopankki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Tämä on Asianajotoimisto Alfan talojuristien blogi, jota kirjoittavat asianajajat Tiina Koskinen-Tammi ja Leena Laurila.

Asunnon pinta-ala - monta eri laskentatapaa

Asuntojen myynti-ilmoituksissa ja esitteissä voi törmätä moniin erilaisiin pinta-alatermeihin. Saatetaan puhua esim. asuintilojen pinta-alasta, huoneistoalasta, asuinpinta-alasta tai kerrosalasta. Käsitteiden kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä erilaiset pinta-alat lasketaan eri tavoin ja eroa voi olla useita neliömetrejä. Erilaiset termit voivat myös vaikeuttaa asuntojen pinta-alojen ja neliöhintojen vertailua - varsinkin, jos niitä käytetään väärin.

Asuintilojen pinta-ala

Välitysliikkeen on asuntoa markkinoidessaan ilmoitettava asunnon pinta-ala eriteltyinä asuintiloihin ja muihin tiloihin (VN:n asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista). Markkinointiasetus ei koske yksityishenkilöitä, joten asuntoaan itse myyvä yksityishenkilö voi ilmoittaa pinta-alan myös muulla tavoin. Väärinkäsitysten ja riitojen välttämiseksi pinta-ala ja sen laskentatapa kannattaa ilmoittaa mahdollisimman selkeästi. 

Asuintilojen pinta-alaan lasketaan rakennuksen jatkuvaan asumiskäyttöön tarkoitetut tilat seinien sisäpinnan mukaan. Siihen ei lasketa alle 1,6 metriä korkeaa tilaa.

SFS 5139 -standardin (Rakennuksen pinta-alat) mukaan asuintiloja ovat asumisen toimintoihin tarvittavat tilat. Tällaisia tiloja ovat mm. varsinaiset asuinhuoneet, wc-tilat, peseytymistilat, sauna, vaatehuoltotilat, kodinhoitotilat, säilytystilat (kaapit, komerot, vaatehuoneet), eteinen, kulkutilat, tuulikaappi.

Muita tiloja voivat olla standardin mukaan esim. säilytystilat muualla kuin asuintilojen välittömässä yhteydessä, kuten kylmät varastotilat, polkupyörävarastot, autotallit ja tekniset tilat.

Huoneistoala

Huoneistoalalla tarkoitetaan alaa, jota rajaavat toisaalta huoneistoa ympäröivien seinien, toisaalta huoneiston sisällä olevien kantavien seinien ja muiden rakennukselle välttämättömien rakennusosien huoneiston puoleiset pinnat. Huoneistoalaan ei lasketa alle 1,6 metriä korkeaa tilaa.

Sellaisissa asunto-osakeyhtiöissä, jotka on perustettu 1.1.1992 jälkeen, yhtiöjärjestykseen merkitty huoneiston pinta-ala on pitänyt mitata SFS 5139 -standardin mukaisesti. Tätä aikaisemmin perustetuissa yhtiöissä ilmoitetut pinta-alat on voitu mitata jonkin muun laskentatavan mukaan.

Kerrostalossa standardin mukaan mitattu huoneistoala vastaa asuintilojen pinta-alaa.

Rivitaloissa ja muissa pientaloissa asuintilojen pinta-ala saattaa poiketa yhtiöjärjestyksen mukaisesta pinta-alasta mm. varastotiloista ja rakenteista johtuen. 

Kerrosala

Kerrosala on rakennusoikeuden määrään liittyvä käsite. Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 115 §:ssä  määritellään kerrosala seuraavasti:

"Rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran."

Pinta-alavirhe

Jos asunnon tai kiinteistön ostaja saa ennen kauppaa virheellisen tiedon asunnon pinta-alasta, kyseessä voi olla hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen oikeuttava laatuvirhe. Pinta-alavirheestä lisää blogissamme myöhemmin.

 

 

<< Palaa edelliselle sivulle


Jaa sivu somekanavissasi: