Terveystarkastaja, insinööri YAMK ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Karoliina Viitamäki kertoo kirjoituksessaan, miten terveystarkastajat käsittelevät asumisterveyteen liittyviä asioita ja yhteydenottoja.
Terveydensuojelulain (763/1994) ja terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) velvoitteiden valvonta kuuluu yleensä kunnan terveydensuojeluviranomaisen vastuulle, joka on kunnan määräämä lautakunta tai muu toimielin. Käytännön työtehtävät on delegoitu terveystarkastajan, terveydensuojeluinsinöörin tai terveysinsinöörin hoidettavaksi. Nimikkeitä on useampia, mutta nimikkeestä riippumatta työtehtävät ovat hyvin samanlaiset kunnan delegoinneista hieman riippuen.
Terveydensuojelulaki sisältää monia ihmisen elinympäristön terveellisyyteen liittyviä ja valvottavia asioita. Yksi näistä on sisäilmaan liittyvät ja vaikuttavat olosuhteet. Usein puhutaan asumisterveydestä, joka sisältää nuo asiat.
Millaisissa asioissa terveystarkastajaan otetaan yhteyttä?
Terveystarkastajaan otetaan usein yhteyttä silloin, kun omassa kodissa koetaan olosuhde tai rakennukseen kuntoon liittyvä huomio, joka voi tai jo aiheuttaa oireilua asukkaissa tai muutoin mietityttää. Yhteyttä otetaan myös silloin, kun tarvitaan terveydensuojeluviranomaisen lausunto mahdollisesta terveyshaitasta. Lausuntopyyntöjä esitetään usein tilanteissa, joissa on käynnissä jokin asuntokauppaan liittyvä tilanne ja kaupan kohteena olevassa kiinteistössä on tullut esiin asioita, joista voi aiheuta asukkaille terveyshaittaa. Tällöin ympäristöterveydenhuoltoon toimitetaan usein jo ennakkoon kohteeseen tehtyjen tutkimusten ja selvitysten raportteja. Tällaisia lausuntopyyntöjä saapuu muutama vuodessa.
Asiakas ottaa usein yhteyttä ensin puhelimella tai sähköpostilla ja monessa asiassa voidaan olla jo silloin avuksi neuvoja antamalla. Yhteydenotot liittyvät usein havaittuihin asioihin, kuten ilman tunkkaisuuteen sisätiloissa tai kosteus tiivistyy kylpyhuoneen seiniin tai asunnon ikkunoihin, asunnossa on selvästi poikkeava haju tai sairastelua on esiintynyt asukkaissa poikkeavan usein. Asiakkaita neuvotaan ensin ottamaan yhteyttä kiinteistön omistajaan, taloyhtiön isännöitsijään tai vuokranantajaan, mikäli kysymyksessä on asunto-osakeyhtiö tai vuokralla oleva omakotitalo. Mikäli omistaja tai isännöitsijä ei ryhdy selvittämään asiaa, ohjataan asiakas tekemään kirjallinen terveyshaittaepäilyilmoitus, jolloin asia tulee ympäristöterveyshuollossa vireille.
Omakotiasujille annetaan ensisijaisesti neuvontaa, ja mikäli tuntuu, ettei se riitä, neuvotaan heitä kääntymään suoraan kuntotutkimuksia ja sisäilmaselvityksiä tekevän yritysten puoleen. Tärkeintä on saada selville sisäilmaongelman aiheuttaja, ja sen jälkeen suunnitella sekä toteuttaa tarvittavat korjaustoimenpiteet. Mikäli kiinteistönomistaja kokee, että viranomaisen käynti tai arvio tilanteesta on tarpeellista, neuvotaan myös heitä tekemään kirjallinen teveyshaittaepäilyilmoitus asian vireille saattamiseksi.
Millainen on asunnontarkastus ja mitä siitä seuraa?
Asian tultua vireille ympäristöterveydenhuollossa, käsitellään ne saapumisjärjestyksessä ja ne otetaan käsittelyyn noin 2 kk kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tarkastuksesta ilmoitetaan kohteesta riippuen aina asukkaalle, isännöitsijälle ja kiinteistön/huoneiston omistajalle. Isännöitsijällä / omistajalla on mahdollisuus osallistua tarkastukseen.
Tarkastus kohdistetaan ilmoituksen tekijän ja kiinteistön omistajien antamien esitietojen perusteella niihin tiloihin, joissa terveyshaittaa erityisesti epäillään sekä riskirakenteisiin. Terveyshaitan arvioinnissa ja tarkastuksessa noudatetaan terveydensuojelulain säännöksiä. Lausuntopyynnöissä erillistä kohdekäyntiä tai tarkastusta ei yleensä tehdä vaan lausunto annetaan toimitettujen lähtötietojen pohjalta. Mahdollinen tarkentava kohteella käyntitarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä arvioidaan asuintilojen olosuhteita ja haastatellaan asukasta. Olosuhteita arvioidaan muun muassa aistinvaraisella tarkastuksella sekä tarvittaessa ilmanvaihdon toimivuuden arvioinnilla, suuntaa antavilla pintakosteusmittauksilla sekä sisäilman lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidimittauksilla. Terveystarkastaja ei siis tee mitään rakenteisiin meneviä tarkempia tutkimuksia tai selvityksiä, kuten usein ajatellaan tehtävän. Eikä terveystarkastajan käynnillä välttämättä suoraan selviä, mistä asukkaan kokema oireilu sisätiloissa voi johtua vaan asia vaatii tarkempia tutkimuksia.
Ensimmäisen tarkastuksen jälkeen terveystarkastaja arvioi, mitkä lisätutkimukset ovat välttämättömiä terveyshaitan selvittämiseksi, ellei riittäviä tutkimuksia ole jo tehty. Tarkastaja voi velvoittaa kiinteistön kunnossapidosta vastaavan teettämään tutkimukset. Tutkimusten tekijän tulee täyttää terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen mukaiset pätevyysvaatimukset. Aikaisemmin tehdyt tutkimukset otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan asian selvittämisessä.
Asunnontarkastuksesta tehdään tarkastuspöytäkirja sekä mahdollinen pyydetty lausunto, joka lähetetään kaikille asianosaisille. Tarkastuspöytäkirjassa arvioidaan havaittu terveyshaitta, mikäli sellainen on tarkastuksella havaittu ja annetaan sen poistamiseksi tarpeelliset kehotukset. Mikäli selkeää syytä ei tarkastuksella havaittu, mutta havaittiin lisätutkimustarve, annetaan tarkastuspöytäkirjassa kehotukset lisätutkimuksille sekä aikataulu niille. Tutkimusten ja raportin valmistettua terveystarkastaja käy raportin läpi, jonka pohjalta annetaan tarpeelliset kehotukset jatkotoimiin sen mukaan mitä tutkimuksissa on tullut esiin.
Asiakirjat ovat julkisia, lukuun ottamatta laissa salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja, kuten asukkaan terveydentilaa koskevat tiedot. Mikäli annettua kehotusta ei noudateta, voi ympäristöterveysjaosto antaa määräyksen tai määrätä asunnon käyttökieltoon. Käyttökiellon tai -rajoituksen purkaminen on mahdollista vain ympäristöterveysjaoston päätöksellä.
Mihin voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteessa?
Mikäli epäilet asunnossasi olevan vaurioita tai vikaa, joista voi aiheutua/aiheutuu oireilua, ota ensin yhteyttä kiinteistön omistajaan, taloyhtiön isännöitsijään tai vuokranantajaan. Mikäli asia ei etene, ota tällöin yhteyttä oman paikkakuntasi terveystarkastajaan asian selvittämiseksi ja eteenpäin vietäväksi.
Karoliina Viitamäki
terveystarkastaja
insinööri YAMK, sertifioitu rakennusterveysasiantuntija
Karoliina Viitamäki toimii nykyisin Porvoon kaupungin terveystarkastajana. Viitamäki on koulutukseltaan insinööri YAMK ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija. Viitamäki on työskennellyt aiemmin ympäristöministeriössä suunnittelijana Kosteus- ja hometalkoot -hankkeessa, Suomen Sisäilmakeskus Oy:ssä kuntotutkijana sekä Ramboll Oy:ssä kuntotutkijana/osastopäällikkönä.