Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tiedotti viime viikolla, että sen selvitysten mukaan isännöintialalla on ollut kartelli v. 2014-2017. KKV esittää, että markkinaoikeus määrää yhteensä noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksut kuudelle isännöintialan yritykselle sekä Suomen Isännöintiliitto ry:lle. KKV:n esitys markkinaoikeudelle on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteet-lausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2021/esitykset-markkinaoikeudelle/r-2017-00-0236.pdf.
KKV:n mukaan Isännöintiliitto ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat vuonna 2014 isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista. Lisäksi sovittiin, että lakiuudistusten myötä isännöintiyrityksille tulevat uudet tehtävät veloitetaan asiakkailta isännöintisopimusten ulkopuolisina lisäpalveluina.
Kartelliepäilyn kohteena olevat tahot ovat jo tiedottaneet, että ne kiistävät epäillyn kartellin.
Moni epäiltyjen tahojen asiakkaana ollut taloyhtiö varmasti miettii, mitä nyt pitäisi tehdä ja saako isännöintiyritykseltä korvauksia kartellista?
Kartellin olemassaoloa ei ole vielä ratkaistu oikeudessa. Asia etenee seuraavaksi markkinaoikeuteen, jonka toimivaltaan mahdollisten seuraamusmaksujen määrääminen kuuluu. Asian käsittely kestänee 1-2 vuotta. Markkinaoikeuden päätöksestä on aikanaan mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Vaikka jotkut tahot kehottavat taloyhtiöitä jo laatimaan korvausvaatimuksia, taloyhtiö voi ensin odottaa markkinaoikeuden ratkaisua, jotta sillä on todisteet mahdollisen kartellin olemassaolosta. Sen jälkeen taloyhtiö voi esittää mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen. Korvausvaatimuksia voi halutessaan esittää jo ennen markkinaoikeuden ratkaisua, mutta silloin taloyhtiö joutuisi itse todistamaan kartellin olemassaolon. Vaatimukset eivät tässä kohtaa vanhene, kun kilpailuoikeuden rikkomista koskevan asian käsittely on kesken. Laissa kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista todetaan:
Tämän lain mukainen oikeus vahingonkorvaukseen vanhentuu viiden vuoden kuluttua siitä, kun vahinkoa kärsinyt on saanut tietää tai sen olisi pitänyt tietää kilpailuoikeuden rikkomisesta sekä vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Jos kilpailuviranomainen on aloittanut rikkomuksen tutkinnan tai muun rikkomusta koskevan menettelyn, vanhentumisajan kuluminen keskeytyy siihen asti, kunnes on kulunut vuosi lainvoimaisesta ratkaisusta tai siitä, kun asian käsittely on muuten päättynyt. Oikeus vahingonkorvaukseen ei kuitenkaan ole vanhentunut, jos korvauskanne nostetaan: 1) kymmenen vuoden kuluessa päivästä, jona rikkominen tapahtui tai jatkettu rikkominen päättyi; taikka 2) vuoden kuluessa päivästä, jona asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai sen käsittely on muuten päättynyt.Vaikka markkinaoikeus toteaisi, että isännöintiyrityksillä on ollut kartelli, korvausta vaativan taloyhtiön pitää kyetä osoittamaan sille aiheutunut taloudellinen vahinko. Käytännössä taloyhtiön pitää näyttää toteen, kuinka suuri ylihinta on ollut. Tämä ei ole ihan yksinkertaista. Kartellin aiheuttama hinnannousu pitää erottaa muusta hinnannoususta. Tuomioistuin voi pyytää KKV:a lausumaan vahingon määrän määräytymisperusteista. KKV antaa lausunnon harkintansa mukaan, eli sen ei ole pakko lausua asiasta. Kartelliin osalliset puolestaan voivat pyrkiä osoittamaan, että kartelli ei ole nostanut hintoja.
KKV ei ole selvityksessään esittänyt arvioita siitä, kuinka paljon taloyhtiöt ovat joutuneet maksamaan ylihintaa. KKV:n ylijohtajan Kirsi Leivon mukaan kartellit nostavat tyypillisesti hintatasoa 10–30 prosenttia.
Taloyhtiö voi nostaa kartelliin osallistuneita vastaan vahingonkorvauskanteen käräjäoikeudessa. Kilpailuoikeutta yhteisellä toiminnallaan rikkoneet elinkeinonharjoittajat ovat lähtökohtaisesti yhteisvastuussa rikkomisen aiheuttamasta vahingosta (laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista 4 §).
Kartelliin perustuvia vahingonkorvauskanteita on ollut melko vähän, koska vahingon määrän näyttäminen on haasteellista ja yksittäiselle taholle aiheutuneet vahingot ovat usein lopulta melko pieniä oikeudenkäyntikuluihin nähden. Vahingonkorvausoikeudenkäynnistä aiheutuu taloyhtiölle merkittävästi kustannuksia ja siihen liittyy kuluriski, sillä hävinnyt osapuoli velvoitetaan pääsääntöisesti korvaamaan voittaneen oikeudenkäyntikulut. Mikäli aiheutunut vahinko on pieni, ei oikeudenkäyntiin välttämättä kannata ryhtyä.