Korkein oikeus antoi viime vuonna 2022 neljä talojuristien ”toimialaan” liittyvää ennakkoratkaisua, joita olemme kommentoineet blogissa (alla tapausnumerot ovat linkkejä blogiin). Ne koskivat hyvin erilaisia aiheita: kosteusvaurioastman korvaamista ammattitautina, vuokrasopimuksen purkamista, asunto-osakeyhtiön lunastuslausekkeen tulkintaa ja sovintotarjouksen merkitystä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen kannalta. Yhtään kiinteistö- tai asuntokauppariitaa koskevaa ennakkopäätöstä ei annettu.
2022:65 A oli työskennellyt tiloissa, joissa oli todettu kosteusvaurioita. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että A:lla todettu astma oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla. A oli siten astman johdosta oikeutettu korvaukseen ammattitaudin perusteella.
2022:61 Vuokralainen oli laiminlyönyt vuokraamansa asuinhuoneiston puhtaanapidon ja siivoamisen säilyttämällä huoneistossa huomattavan suurta määrää tavaraa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että vuokralainen oli hoitanut huoneistoa huonosti ja että vuokranantajalla oli oikeus purkaa vuokrasopimus.
2022:59 Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen sisältyi lunastuslauseke, jonka mukaan autotallin hallintaan oikeuttavien osakkeiden lunastusoikeus koski kaikkia muita kuin erikseen mainittuja saantoja. Saantoja, joissa saajana oli nykyinen osakkeenomistaja, ei ollut erikseen mainittu.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kauppa, jossa osakkeen saajana oli yhtiön nykyinen osakkeenomistaja, kuului lunastusoikeuden piiriin eikä asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 5 §:n 2 momentin olettamasäännöstä sovellettu.
2022:56 Hovioikeus oli hyväksynyt ostajien kiinteistökaupan hinnanalennusta koskevan 106 593,06 euron vaatimuksen 32 000 euron osalta. Myyjät olivat ennen kanteen nostamista tehneet ostajille 30 000 euron sovintotarjouksen ja käräjäoikeuden valmistelun kuluessa 50 000 euron sovintotarjouksen, johon sisältyi lauseke siitä, että kummallakaan osapuolella ei olisi toisiaan kohtaan mitään sanottuun kiinteistökauppaan liittyviä vaatimuksia.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että sovintotarjoukset voitiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikuluvastuun jakautumista arvioitaessa ja että asiassa oli syytä poiketa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n mukaisesta pääsäännöstä, jonka mukaan asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Ostajien oli korvattava myyjien oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa osaksi, koska sillä, minkä myyjät olivat hävinneet, ei ollut vain vähäinen merkitys asiassa.
Valitusluvat 2022
Vuoden vaihtuessa uudeksi vuodeksi 2023 korkeimmassa oikeudessa ei ole Finlexin mukaan vireillä yhtään kiinteistö- tai asuntokauppariitaan liittyvää valitusluvan saanutta juttua. Vireillä on kuitenkin kaksi rakennusurakkaa ja yksi asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen tulkintaa koskevaa valituslupaa sekä vuodelta 2021 vireillä on edelleen kolme kiinteistön käyttöoikeutta koskevaa valituslupaa (alla tapausnumerosta linkki Finlexiin).
VL: 2022-86 Kysymys asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen yhtiövastiketta koskevan määräyksen tulkinnasta.
VL: 2022-39 Rakennusurakan tilaaja oli ennen rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaista taloudellista loppuselvitystä esittänyt urakoitsijalle reklamaation ja vaatinut virheen korjaamista. Tilaaja vaati oikeudenkäynnissä vahingonkorvausta virheen johdosta. Kysymys siitä, oliko tilaaja menettänyt oikeuden vaatia urakoitsijalta vahingonkorvausta sen vuoksi, että se oli ilmoittanut rahamääräisen vaatimuksensa vasta oikeudenkäynnissä.
VL: 2022-105 Rakennusurakan pääurakoitsija A Oy oli luovuttanut työmaa-alueita aliurakoitsija B Oy:lle osapuolten välisen sopimuksen vastaisesti viivästyneinä. B Oy vaati, että A Oy velvoitetaan suorittamaan sille viivästyksen perusteella vahingonkorvausta. Urakkasopimuksen ehtojen mukaan pääurakoitsijalla oli tietyin edellytyksin oikeus tarkentaa työmaa-alueiden luovutusajankohtia. Urakkasopimukseen sisältyi täsmennetyn aloituksen viivästymistä koskeva sopimussakkoehto sekä ehto, jonka perusteella aliurakoitsijalle ei korvata täsmennetyn aloituksen viivästymistä millään muulla tavoin. A Oy ei ollut täsmentänyt luovutusajankohtia, vaan luovutukset olivat olleet viivästyneitä alkuperäiseen luovutusajankohtaan nähden. Hovioikeus hylkäsi B Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen sillä perusteella, että viivästyksen seuraamukset määräytyivät urakkasopimuksen sopimussakkoa ja vastuunrajoitusta koskevien ehtojen perusteella. Kysymys urakkasopimuksen tulkinnasta.
Korkein hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus antoi ennakkopäätöksen 2022:33 kiinteistönvälitysalan ns. vuokratuolisopimuksista