Loppukesästä ja alkusyksystä solmitaan paljon vuokrasopimuksia, kun mm. opiskelijat vaihtavat paikkakuntaa. Vuokrasopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti epäselvyyksien välttämiseksi. Mitä perusasioita vuokrasopimusta solmittaessa kannattaa huomioida?
Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus?
Vuokrasopimuksessa on syytä sopia selkeästi vuokrasopimuksen kestosta.
Määräaikainen vuokrasopimus on voimassa sovitun ajan, esim. vuoden, minkä jälkeen vuokrasopimus päättyy. Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa päättymään aikaisemmin.
Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus on voimassa, kunnes jompi kumpi osapuoli irtisanoo vuokrasopimuksen päättymään. Vuokrasopimuksessa voidaan lisäksi sopia, mikä on sopimuksen ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajan alkamispäivä. Esim. "Vuokrasopimus on voimassa 1.8.2021 alkaen toistaiseksi. Ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajan alkamispäivä on 30.6.2022." Tällöin vuokralainen sitoutuu asuntoon vähintään vuodeksi, eli sopimus on voimassa vähintään vuoden määräajan, mutta toisaalta vuokrasopimus jatkuu sen jälkeenkin automaattisesti, jos sitä ei irtisanota.
Lain mukaan vuokralaisen irtisanomisaika on 1 kuukausi. Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden, ja muussa tapauksessa 3 kuukautta. Vuokrasopimuksessa ei voi pidentää vuokralaisen irtisanomisaikaa eikä lyhentää vuokranantajan irtisanomisaikaa.Vuokrasopimuksen irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, jollei toisin sovita.
Vuokra ja vuokrankorotukset
Vuokran määrä sovitaan vuokrasopimuksessa. Sopimuksessa on syytä mainita, mitä vuokra sisältää, ja mahdolliset muut maksut, kuten vesimaksu määräytymisperusteineen ja autopaikkamaksu.
Vuokraa saa korottaa vain, jos siitä on kirjattu ehto vuokrasopimukseen. Sopimuksessa tulee myös lukea peruste, jonka mukaan vuokraa korotetaan. Vuokrankorotusperusteen on oltava kohtuullinen. Vuokrankorotus voidaan sitoa esim. elinkustannusindeksin nousuun tai korotus voi olla vuosittain kiinteämääräinen.
Vuokranantajan on ennen korotetun vuokran voimaantuloa kirjallisesti ilmoitettava vuokralaiselle uusi vuokra ja sen voimaantuloajankohta.
Vakuus
Vuokrasopimuksessa sovitaan yleensä vakuudesta. Vakuus voi olla korkeintaan 3 kuukauden vuokraa vastaava summa. Sopimuksessa tulee sopia, mihin mennessä vakuus on maksettava. Yleensä vakuus edellytetään asetettavan ennen asunnon luovuttamista vuokralaiselle.
Jos sopimuksessa käytetään termiä "vuokravakuus", vakuutta voidaan käyttää vain maksamattomien vuokrien kattamiseen. Jos käytetään termiä "vakuus", kyseessä on sopimusvakuus, jota voidaan käyttää myös mahdollisten vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen kattamiseen.
Vakuus voidaan maksaa rahana vuokranantajan tilille tai se voi olla pankkitalletus erilliselle vuokralaisen tilille, jota vuokralainen ei voi käyttää vuokrasuhteen aikana ennen vakuuden vapauttamista. Perustoimeentulotukea saava vuokralainen voi saada Kelasta vuokravakuuden, joka vastaa yleensä 2 kuukauden vuokraa. Kela sitoutuu korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jos vuokralainen ei täytä vuokrasuhteeseen kuuluvia velvoitteitaan.
Toinen vaihtoehto on käyttää henkilötakaajaa, joka takaa vuokralaisen sopimusrikkomuksesta aiheutuvat vahingot. Takaus voi olla omavelkainen, jolloin velkoja eli vuokranantaja voi periä saatavia suoraan takaajalta, tai toissijainen, jolloin takaaja vastaa vahingoista vain, jos vuokralainen todetaan maksukyvyttömäksi. Takaajan vastuun enimmäismäärästä on syytä sopia selkeästi.
Vakuutus
On sekä vuokralaisen että vuokranantajan edun mukaista, että vuokralaisella on vuokra-asunnossa voimassa oleva kotivakuutus ja siihen liittyvä vastuuvakuutus. Asiasta voidaan kirjata ehto vuokrasopimukseen, mutta ilman ehtoakin vakuutus on järkevää hankkia.
Kotivakuutus kattaa mm. vuokraisen omalle irtaimistolle aiheutuvia vahinkoja. Jos kiinteistössä sattuu esim. tulipalo tai vesivahinko, kotivakuutus korvaa irtaimiston ja sijaisasunnon kustannuksia. Vastuuvakuutus taas kattaa vuokralaisen huolimattomuudellaan toisen omaisuudelle aiheuttamia vahinkoja, esim. suihkuun sammumisen, mikä voi aiheuttaa hyvin kalliita vahinkoja taloyhtiölle.
Asunnon kunto
Vuokranantaja on vastuussa asunnon kunnosta ja kunnossapidosta, jos muuta ei ole sovittu. Huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu.
Vuokrasuhteen alussa ja sen päättyessä vuokranantajan ja vuokralaisen kannattaa tarkastaa asunnon kunto yhdessä ja kirjata ylös mahdolliset viat ja puutteet.
Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei ole vastuussa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta. Jos vuokralainen huomaa asunnon kunnossa puutteellisuuksia, vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava siitä vuokranantajalle.