Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa on moni herännyt miettimään väestönsuojien olemassaoloa meillä Suomessa. Onko omassa taloyhtiössäsi tai työpaikallasi väestönsuoja? Entä jos et asu taloyhtiössä?
Väestönsuojan tarkoitus ja käyttö
Väestönsuojan tarkoituksena on suojata siellä oleskelevia henkilöitä sodan ja muiden aseellisten selkkausten aikana. Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojaa ei ole siis ole tarkoitettu äkilliseen ja yllättävään suojautumistilanteeseen, kuten onnettomuuden aiheuttamalta kemikaalipäästöltä suojautumiseen, vaan tilanteeseen, jossa viranmainen antaa ensin määräyksen väestönsuojien käyttöönotosta.
Normaalioloissa väestönsuojaa voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen. Esim. taloyhtiöissä väestönsuojassa voi olla asukkaiden irtaimiston häkkivarastot ja julkisissa väestönsuojissa voi olla liikuntatiloja.
Pelastuslain mukaan väestönsuojan tulee antaa suojaa asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan koosta, rakenteista ja varustuksesta ym. on annettu tarkemmat säännökset asetuksissa.
Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus
Kaikissa rakennuksissa ei ole väestönsuojia. Väestönsuojan rakentamisvelvoite riippuu mm. rakennuksen koosta ja käyttötarkoituksesta.
Nykyisin uudisrakennukseen on rakennettava väestönsuoja:
- jos rakennuksen tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevan rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi tai
- teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1 500 neliömetriä.
Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on ennestään säädetty määrä vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. Viranomainen voi perustellusta syystä sallia yhteisen väestönsuojan rakentamisen kahta tai useampaa rakennusta varten, tai myöntää vapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta.
Kun olemassa olevassa rakennuksessa tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat nykyisen lainsäädännön vaatimukset.
Vastuu väestönsuojan kunnossapidosta taloyhtiössä
Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa taloyhtiö väestönsuojan omistajana. Rakennusten kunnnossapidosta ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu taloyhtiössä hallituksen ja isännöitsijän toimivaltaan. Tilojen tarkastuksesta ja huollosta voidaan luonnollisesti sopia kiinteistöhuoltoyhtiötn tai muun ulkopuolisen toimijan kanssa.
Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee asetuksen mukaan tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Tästä on laadittava tarkastuspöytäkirja.
Suomen pelastusalan keskusliitto SPEK suosittelee, että väestösuoja huolletaan ja tarkastetaan vuosittain. SPEK:llä on vuositarkastusta varten lomake: https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2020/01/VSS_vuosihuolto.pdf
Käytännössä väestönsuojien varustelu ja suojaustaso voi vaihdella hyvinkin paljon rakennuksen rakennusvuodesta riippuen. Esim. ilmanvaihto tai väestönsuojan tiiveys voi olla puutteellinen vanhemmissa väestönsuojissa.
SPEK suosittelee myös, että taloyhtiö nimeää väestönsuojan hoitajan, jolle on tarjolla koulutusta tehtävään. Kun tarve tulee, väestönsuoja voidaan tyhjentää ja valmistella käyttövalmiiksi väestönsuojan hoitajan johdolla. Laki ei kuitenkaan edellytä veästönsuojan hoitajan nimeämistä, ja vastuu on joka tapauksessa taloyhtiöllä, ei väestönsuojan hoitajalla. Väestönsuoja voi olla tarpeen tyhjentää irtaimistosta suhteellisen nopeasti, jos tilat tulevat otettaviksi käyttöön. Jos joku asukas ei tällaisessa tilanteessa itse huolehdi tavaroitaan pois kehotuksesta huolimatta, taloyhtiön edustajilla on tällaisessa pakkotilanteessa oikeus siirtää tavarat pois.
Säteilyturvakestkus STUK suosittelee, että taloyhtiö hankkii väestönsuojaan joditabletteja. Kyseessä on suositus eikä velvollisuus. Yleensä ottaen taloyhtiön kannattaa seurata viranomaisten ohjeita väestönsuojien varustelusta.
Pelastussuunnitelma
Asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuntoa, on laadittava aina pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma ei liity suoranaisesti väestönsuojiin, vaan ylipäätään rakennuksen turvallisuuteen. Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:
1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Entäs muut?
Pienemmissä taloyhtiössä ja omakotiasujilla ei ole väestönsuojia. Viranomaisten vastuulle kuuluvia yleisiä väestönsuojia on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Mikäli suojautumiselle tulisi ajankohtaista tarvetta, paikalliset viranomaiset tiedottavat ja antavat ohjeita suojautumisesta.