Kuluttajariitalautakunta (KRIL) antoi kesäkuussa kaksi paljon uutisoitua ratkaisusuositusta sähkön hinnan korotusten ja määräaikaisten sähkösopimusten hintojen kohtuullisuudesta. KRIL linjasi, että toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinnankorotus on kohtuuton, jos se aiheuttaa yli 15 prosentin ja vähintään 150 euron maksujen nousun vuodessa. Määräaikainen sähkösopimus voi olla KRIL:n mukaan hinnaltaan kohtuuton, jos kuluttajan maksama kiinteä hinta sähköstä johtaa vuositasolla siihen, että hänen maksettavakseen tulee vähintään 15 % ja 150 euroa vertailuhintaa enemmän. Vertailuhinta on niiden määräaikaisten sopimusten keskihinta, joita sopimuksen voimassaoloaikana on markkinoilla tarjottu.
KRIL: Määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen kohtuullisuus olosuhteiden muuttuessa
KRIL:n käsittelemässä tapauksessa 1136/39/2022 kuluttaja oli tehnyt syyskuussa 2022 kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen, jossa päiväenergian hinta oli 29 cent/kWh ja yöenergian 12,90 cent/kWh. Sittemmin v. 2023 aikana sähkön markkinahinta on ollut pääsääntöisesti tätä alempi, ajoittain sähkön pörssihinta on ollut jopa negatiivinen. Kuluttaja vaati sopimuksen mukaisen energianhinnan kohtuullistamista tai sopimuksen purkua.
KRIL totesi, että määräaikaisissa kiinteähintaisissa sähkösopimuksissa myyjä ottaa riskin hinnan noususta ja kuluttaja hinnan laskusta suhteessa sovittuun hintaan. Vastakkain ovat elinkeinonharjoittajan liiketoimintariski ja kuluttajan yksityistalouttaan koskeva riski. Vaikka kuluttajallakin tulee olla käsitys siitä, että sähkön hinta voi vaihdella ja myös laskea sovitusta hinnasta, olivat olosuhteet vuoden 2022 loppupuolella varsin poikkeukselliset. KRIL totesi, että sähkön hintakehityksen ennustaminen on sähköyhtiölle selvästi helpompaa kuin yksittäiselle kuluttajalle, mikä vaikuttaa sopimuksen kohtuuttomuuden arviointiin.
Pelkästään se, että sovittu hinta poikkeaa sopimusjakson aikana päiväkohtaisista markkinahinnoista, ei vielä tee sopimuksesta kohtuutonta, vaikka poikkeama olisi suurikin. Vaikka määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen kohtuuttomuus voidaan arvioida kokonaisuudessaan vasta sopimuskauden päätyttyä, KRIL katsoi, että sopimus voi johtaa kohtuuttomuuteen jo sopimuskauden aikana, jos vuositasolla kuluttajan maksaman sähkön hinta on selvästi korkeampi kuin vastaavien sopimusten markkinahinta.
KRIL totesi, viitaten välttämättömyyshyödykkeitä koskevaan ratkaisukäytäntöönsä, että jos kuluttajan maksama kiinteä hinta sähköstä johtaa vuositasolla siihen, että hänen maksettavakseen tulee yli 15 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan hänen maksettavakseen olisi tullut vertailuhintaan nähden ja tämä hinnanero on yli 150 euroa, voi sopimus johtaa kohtuuttomuuteen ja sitä tulee sovitella. Vertailuhintana käytetään samana aikana solmittuja määräaikaisia sopimuksia.
Lautakunta totesi edelleen, että sopimuksen kohtuuttomuuden voisi poistaa se, että sopimuksessa on varauduttu sähkön hinnan voimakkaaseen laskuun. Esim. järjestely, jossa kuluttaja voi irtisanoutua sopimuksesta kohtuullista sopimussakkoa vastaan, voi poistaa kohtuuttomuuden.
Käsitellyssä tapauksessa kuluttajan määräaikainen sähkösopimus ei ollut vielä voimassa vuotta, joten hinnan kohtuullisuutta tai kohtuuttomuutta ei voitu vielä arvioida KRIL:ssa.
Ratkaisu oli äänestyspäätös. Eri mieltä olleet jäsenet olivat lopputuloksesta samaa mieltä, mutta katsoivat, että sopimuksen kohtuullisuutta ei tule arvioida 15 % / 150 euron säännön perusteella vaan muilla esille tuoduilla kriteereillä.
KRIL:n päätöksen voi lukea kokonaan kuluttajariitalautakunnan sivuilta.
KRIL: Toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinnankorotus
KRIL:n ratkaisusuositus 2160/39/2023 koski toistaiseksi voimassa olevan sähkönmyyntisopimuksen hinnankorotusta. Kuluttaja oli solminut sähkönmyyntisopimuksen v. 2006. Sähkönmyyjä ilmoitti helmikuussa 2022 korottavansa hintaa 15.3.2022 lukien 2,11 cent/kWh. Sähköenergian hinta korotuksen jälkeen oli 8,30 cent/kWh. Hinnanmuutosta koskevassa ilmoituksessa sähkönmyyjä perusteli korotusta sähkön hankintakustannusten nousulla. Asiassa oli kysymys siitä, onko sähkönmyyjällä oikeus korottaa hintaa ilmoittamallaan tavalla.
Lautakunta totesi ratkaisussaan, että sähkönmyyjän puolella olevalla syyllä korotuksiin ei ole kohtuuttomuusarvioinnissa ratkaisevaa merkitystä. Kuluttajansuojalain mukaista kohtuuttomuutta arvioidaan lähtökohtaisesti vain kuluttajan näkökulmasta.
Tapauksessa hinnankorotus oli 34 %. Muutos oli lautakunnan mukaan suhteellisesti merkittävä. Ottaen huomioon lautakunnan aiemman ratkaisukäytännön ja sähkömarkkinalakiin tehdyt sähkön siirtomaksun korottamista koskevat muutokset, KRIL katsoi, että jos korotuksen vaikutus kuluttajan sähkön hintaan vuositasolla johtaa yli 15 prosentin korotukseen ja korotus on samalla määrällisesti enemmän kuin 150 euroa, sitä on pääsääntöisesti pidettävä kohtuuttomana. Hintaa tulee tällöin sovitella siten, että korotuksen vaikutus ei ole edellä tarkoitetulla tavalla kohtuuton.
KRIL suositti ratkaisunaan, että sähköenergiamaksun korotus rajoitetaan siten, että kuluttajan maksettava määrä ei korotuksen vuoksi nouse vuositasolla enempää kuin 15 prosenttia. Hinnan korottaminen on tästä prosenttirajasta huolimatta mahdollinen, jos sen euromääräinen nostava vaikutus kuluttajalle on vuositasolla korkeintaan 150 euroa.
Ratkaisu on äänestyspäätös. Eri mieltä olleet jäsenet katsoivat, että kohtuuttomuusarvioinnissa ei tullut soveltaa 15 % /150 euron sääntöä, mm. sillä perusteella, että toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus on mahdollista irtisanoa lyhyellä irtisanomisajalla ja palveluntarjoajaa voi vaihtaa.
Ratkaisusuosituksen voi lukea kokonaan kuluttajariitalautakunnan sivuilta.
Mitä KRIL:n ratkaisut merkitsevät?
Lähtökohta on edelleenkin, että sopimukset ovat sitovia. Määräaikainen sähkönmyyntisopimus hintaehtoineen on lähtökohtaisesti voimassa koko sovitun määräajan. Jos sopimusehdot johtavat kohtuuttomaan tilanteeseen, sopimusta voidaan sovitella esim. hintaa alentamalla. Sopimuksen sovittelu on kuitenkin mahdollista vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kuten KRIL on todennut, sähköenergiamarkkinoiden tilanne oli viime syksynä ja viime talvena poikkeuksellinen, kun hinnat nousivat poikkeuksellisen paljon, ja myöhemmin laskivat merkittävästi.
KRIL:n ratkaisusuositus ei ole oikeudellisesti velvoittava, joten oikeustila on edelleen epäselvä. Yleensä kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja noudetaan hyvin, mutta tässä tapauksessa useat sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet, että ne eivät kohtuullista hintojaan ratkaisusuositusten mukaisesti. Myös Energiateollisuus ry on kritisoitunut ratkaisuja eikä suosittele niiden noudattamista.
Sinänsä KRIL:n ratkaisuja ei ole juurikaan kritisoitu oikeudellisin perustein. Sähköyhtiöt ovat lähinnä vedonneet sähkömarkkinalakiin ja katsoneet, että kuluttajansuojalain kohtuuttomuussäännösten soveltaminen on niiden kannalta yllättävää ja aiheuttaa taloudellisia tappioita. On kuitenkin epäselvää, millä perusteella yhtiöt katsovat, että kuluttajansuojalaki ei koskisi sähkösopimuksia.
Mitä kuluttaja sitten voi tehdä, jos haluaa sähkösopimuksensa hinnan kohtuullistettavaksi? Ensinnäkin kannattaa tarkistaa, täyttääkö sähkön hinta KRIL:n ratkaisusuosituksissa mainitun 15 %:n ja vähintään 150 euron ehdon. Jos edellytys täyttyy, voi reklamoida sähköyhtiölle ja vaatia hinnan kohtuullistamista.
Jos sähköyhtiö ei suostu hinnan kohtuullistamiseen, voi kuluttaja halutessaan saattaa asian riita-asian kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Perusteena sopimuksen kohtuuttomuudelle voi vedota KRIL:n ratkaisusuosituksen sisältöön. Todennäköistä on, että käräjäoikeus päätyy samaan lopputulokseen kuin KRIL:n asiantuntijajäsenet, vaikkakaan varmaa se ei kuitenkaan ole. Ennen asian saattamista oikeuteen kannattaa kuitenkin vielä harkita onko oikeuteen meneminen järkevää, oikeudenkäynnin aiheuttamien suurten kustannusten vuoksi. Jos riita-asian intressi on pienehkö, esim. muutamia satoja euroja tai pari tuhatta euroa, asian oikeudenkäyntikulut ovat siihen nähden moninkertaiset. On myös mahdollista, että juttu etenee hovioikeuteen asti, mikä kasvattaa kustannuksia. Aika näyttää, löytyykö Suomesta rohkeita yksityishenkilöitä selvittämään sähkön hinnan kohtuullisuutta pohjamutia myöten oikeusteitse.
Kuluttaja-asiamies tiettävästi neuvottelee hintojen kohtuullistamisesta sähköyhtiöiden kanssa. Jos ei halua ottaa itselleen kuluriskiä, kannattaa odottaa, pääseekö kuluttaja-asiamies yhteisymmärrykseen sähköyhtiöiden kanssa tai tuleeko asiasta muita oikeuden ratkaisuja.
Toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten osalta kuluttaja-asiamies on vienyt markkinaoikeuteen kahden sähköyhtiön hinnankorotusmenettelyt (kuluttaja-asiamiehen päätökset Helen Oy ja Vaasan sähkö Oy). Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää yhtiöiden yksipuoliset hinnankorotukset sakon uhalla. Kuluttaja-asiamiehen mielestä hinnankorotukset ovat kohtuuttomia, ja hinnankorotusten perusteet olivat epäselviä. Näissä asioissa aikanaan annettava ratkaisu selventää tilannetta toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta.