Lucian päivänä ei voi olla huomaamatta, että joulun aikaan ja talvikauteen liittyy muutamia paloturvallisuuden näkökulmasta haastavia perinteitä. Talvi on kausiluontoisten sähkölaitteiden, kynttilöiden ja tulisijojen käytön tyypillisintä aikaa. Nämä kaikki ovat omiaan lisäämään tulipalojen riskiä. Puhumattakaan kynttilöistä, joita kannetaan päähän kiinnitettyinä. Tehokkaan tiedotus- ja valistustoiminnan ansiosta suomalaiset ovat hyvin valveutuneita mitä paloriskeihin tulee. Kaikille ei kuitenkaan liene täysin selvää, mihin olemme esimerkiksi asukkaina tai kiinteistön omistajina velvoitettuja.
Seuraavaksi pieni katsaus paloturvallisuuden juridiikkaan.
Pelastuslaki
Kyseisen lain ensisijaisena tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta tämä näyttäytyy tiettyinä lakisääteisinä toimintoina ja erilaisina velvollisuuksina. Toimintoja tai niiden näkyviä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi pelastustoimi ja väestönsuojelu. Velvollisuudet puolestaan koskevat sekä yksityisiä ihmisiä että yhteisöjä. Nämä voivat liittyä sekä yksilön toimintaan että rakennusten ominaisuuksiin.
Pelastuslain kansalaisia koskevat velvollisuudet
Pelastuslaissa säädetään yleinen toimintavelvollisuus. Se edellyttää nimensä mukaisesti tulipalon tai muun onnettomuuden huomanneelta toimenpiteitä. Jos sammuttaminen tai vaaran torjuminen ei omin voimin onnistu, tulee siitä ilmoittaa viipymättä vaarassa oleville ja tehdä hätäilmoitus. Pelastustoimiin kunkin tulee ryhtyä omien kykyjensä mukaan. Käytännön esimerkkinä voidaan pitää esimerkiksi tulipalotalon asukkaiden herättämistä tai liikenneonnettomuuspaikalle pysähtymistä. Ja tietenkin hätäilmoituksen tekemistä. Mieluummin viisi päällekkäistä hätäpuhelua kuin ei yhtäkään.
Toinen pelastuslain yleisluontoinen velvoite on huolellisuusvelvollisuus. Tällä tarkoitetaan yleistä huolellisuutta tulipalon tai muun onnettomuuden ja vaaran tai vahingon välttämiseksi. Muut pelastuslain velvollisuudet liittyvät erilaisiin tulenkäsittelyn tilanteisiin.
Rakennetun ympäristön paloturvallisuus
Tämän otsikon alle sopivat asuinhuoneistojen ulkopuolta koskevat määräykset. Rakennuksia koskettavat lukuisat rakenteellisen paloturvallisuuden määräykset, jotka takaavat esimerkiksi rakennusten palo- ja poistumisturvallisuuden, uloskäyntien, pelastusteiden ja paloteknisen laitteiston asianmukaisuuden. Kerrostaloissa nämä seikat kuuluvat pääsääntöisesti taloyhtiön vastuulle, mutta omakotiasujan on huolehdittava näistä itse. Kiinteistön ulkopuolisen turvallisuuden näkyvin ilmentymä on asianmukainen osoitemerkintä. Varsinkin isommilla ja sokkeloisemmilla rivi- tai kerrostaloalueilla tämä tarkoittaa myös kunnollista alueopastusta.
Asuintilojen paloturvallisuus
Yleisen huolellisuusvelvollisuuden lisäksi pelastuslaki velvoittaa huoneiston haltijan huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita vastaavia laitteita. Palovaroittimien määrästä ja sijoittelusta on annettu erillinen sisäministeriön asetus palovaroittimien kunnosta ja kunnossapidosta. Asetus määrää, että asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava vähintään yhdellä palovaroittimella. Tarkennuksena on määrätty, että asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2:ä kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin.
Palovaroittimien lisäksi asunnot on hyvä varustaa asianmukaisilla alkusammutusvälineillä, kuten esimerkiksi sammutuspeitteellä ja käsisammuttimella. Hankitun kaluston lisäksi niiden käytön hallinta on ratkaiseva osa paloturvallisuutta. Tähän auttaa ainoastaan etukäteisharjoittelu.
Turvallista joulun odotusta!