Pandemian aikana vietämme paljon aikaa sisällä ja kotoilemme. Erityisesti tänä vuonna monella on ollut kotona oleskelun johdosta ohjelmassa oman kodin remontointi, kunnostus ja sisustaminen. Tässä kirjoituksessa on peilattu kiinteistökaupan jälkeen tehtyjä remontteja kiinteistökauppariidan juridiikkaan.
Tilanteessa, jossa ostaja tekee kaupan jälkeen remonttia ostamassaan talossa, tulee muistaa, että lähtökohta myyjän mahdolliselle virhevastuulle on, että virheen tulee olla ollut talossa jo kaupantekohetkellä. Maakaaren 2:21 §:n mukaan kiinteistön virheellisyys määräytyy sen mukaan, millainen kiinteistö on kauppaa tehtäessä. Myyjä vastaa kiinteistössä tällöin olevasta virheestä, vaikka virhe ilmenee vasta myöhemmin. On aivan mahdollista, että myyjän vastattava laatuvirhe ilmenee vasta esim. vuosia kaupanteon jälkeen. Jos virhe tai vika on kuitenkin aiheutunut ostajan omista esim. remontointitoimenpiteistä kaupanteon jälkeen, ei se ole myyjän vastattava virhe.
Jos ostajan tekemien remonttien jälkeen kaupan kohteesta löytyy sellaista vikaa, josta hän aikoo reklamoida myyjälle, on hyvä muistaa, että myyjä vastaa vain rakennuksen kaupantekohetken asusta. Myyjä ei vastaa esimerkiksi sellaisten ostajan tekemien remonttien tai parannusten korjaamisesta, jotka ostaja on tehnyt taloon omana omistusaikanaan. Rakennuksessa voi olla rakenteellista vikaa, josta ostaja esittää myyjälle vaatimuksia, mutta silti myyjä ei vastaa rakenteellisen vian johdosta korjattavien, ostajan jo omana aikanaan uudistamien rakenteiden tai pintojen uusimisesta. Ostajan tekemien remonttien korjaaminen ei ole myyjän vastattavan virheen korjaamista.
Esim. keittiö on voinut olla kaupantekohetkellä vuosikymmeniä vanha ja ostaja on tehnyt kaupan jälkeen keittiöremontin. Jos keittiö menee sen jälkeen uusiksi talon rakenteellisen vian korjaamisen johdosta, josta ostaja esittää myyjälle vaatimuksia, ei myyjä vastaa ostajalle uudesta keittiöstä. Kaupantekohetkeen verrattuna keittiön uusiminen merkitsee mahdollisesti täydellistä tason paranemista.
Jos käsillä olisi kuitenkin jokin peruste myyjän tuottamukselle eli huolimattomuudelle, myyjä voisi olla sen perusteella sen sijaan vahingonkorvausvastuussa uuden keittiön kustannuksista.
Mikäli kiinteistökauppariita ratkeaa kaupan purkamisella, ostajalla on maakaaren 2:33 §:n mukaan oikeus saada kohtuullinen korvaus kiinteistön hoidosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista sekä sellaisista hyödyllisistä kustannuksista, jotka ovat lisänneet kiinteistön arvoa. Tällöin ostajan tekemät remontit voivat tulla tämän pykälän nojalla korvatuiksi. Oikeuskäytännössä on yleensä katsottu, että pienet pintaremontit, kuten tapettien uusiminen tai maalaus, eivät ole korvattavia remonttikustannuksia. Huomion arvoista on, että pykälän mukaan parannuskorvauksen tulee olla määrältään kohtuullinen – ei eurolleen ostajalle parannuksista aiheutuneiden kustannusten suuruinen. Mikäli kauppa puretaan sovinnolla, tämän korvauksen maksaminen tai huomiotta jättäminen on muun ohella täysin sopimuksenvarainen asia. Jos taas tuomioistuin riita-asiassa purkaa kiinteistön kaupan, on se velvollinen ratkaisemaan tällaisen vaatimuksen, jos ostaja on sellaisen oikeudessa muun ohella esittänyt.