Asunnon ostajan ja myyjän tietopankki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Tämä on Asianajotoimisto Alfan talojuristien blogi, jota kirjoittavat asianajajat Tiina Koskinen-Tammi ja Leena Laurila.

Ilmoittaudu maksuttomiin webinaareihimme Tilaa maksuttomia oppaitamme

Miten sisäilmaongelmia tutkitaan?

Kuluttajille kaupataan monenlaisia tutkimuksia sisäilmaongelmien tai vaurioepäilyjen selvittämiseen – tarjolla on mm. kosteusmittauksia, kuntotutkimuksia, sisäilmatutkimuksia, VOC-tutkimuksia, homekoiratutkimuksia, lämpökuvauksia, toksisuustutkimuksia jne. Mainosten lupauksiin kannattaa suhtautua varauksella. Vain osalle tutkimustavoista on olemassa yleisesti hyväksytyt viitearvot, joiden perusteella tutkimuksen tuloksia, korjaustarvetta tai mahdollista terveyshaittaa voidaan arvioida.

 

Jos epäilet, että kodissasi on sisäilmaongelma, asian selvittämiseksi kannattaa kääntyä sertifioidun rakennusterveysasiantuntijan, kosteusvaurion kuntotutkijan tai muun kosteus- ja mikrobivaurioihin perehtyneen rakennusalan asiantuntijan puoleen. Ammattilainen osaa arvioida, mitkä ovat kyseisen rakennuksen todennäköiset ongelmakohdat ja millaisilla tutkimuksilla sisäilmaongelman syytä kannattaa ryhtyä selvittämään. Usein pelkkä rakenteita rikkomaton tarkastus - esim. pintakosteusmittaus tai sisäilmamittaus -  ei riitä, vaan ongelman aiheuttajan löytäminen voi edellyttää esim. rakenteita rikkovia tutkimuksia ja näytteenottoa. 

Jos et itse omista asuntoasi, käänny ensin asunnon omistajan (esim. vuokranantajan) puoleen. Asunto-osakeyhtiössä ota yhteyttä isännöitsijään. Näiden tulisi huolehtia tarvittavien tutkimusten teettämisestä. Huomaa, että asunto-osakeyhtiössä ei voi ryhtyä avaamaan/rikkomaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia rakenteita ilman yhtiön suostumusta.

Asumisterveysasetuksen mukaan mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalinäytteistä mikrobien kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Näytteet tulee ottaa ja analysoida asumisterveysasetuksen mukaisesti sertifioidussa laboratoriossa.

Mikrobihaitta voidaan todeta myös 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen laimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä. Ilman mikrobipitoisuuden lisäksi on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä. Ilmanäytettä ei myöskään voida käyttää vaurioiden poissulkemiseen, sillä mikrobipitoisuudet saattavat vaihdella huomattavasti.

Myös näkyvät kosteusvauriojäljet, lahovauriot ja homeen haju ylittävät asumisterveysasetuksen toimenpiderajan, jolloin terveyshaitta on selvitettävä ja poistettava.

Sisäilmaongelmat voivat johtua paitsi mikrobivaurioista, myös esim. ilmanvaihdon puutteista, rakenteissa olevista haitta-aineista, kemiallisista päästöistä tai hiukkasmaisista epäpuhtauksista (esim. villakuidut sisäilmassa). On tärkeää käyttää pätevää asiantuntijaa, joka osaa valita kyseiseen kohteeseen sopivat tutkimustavat ongelman selvittämiseksi.

Joskus asunnon vaurioepäilyjen selvittämisessä käytetään aluksi apuna homekoiraa, joka on koulutettu ilmaisemaan mikrobivaurioperäistä hajua. Homekoirasta voikin olla apua ongelmakohtien paikantamisessa, mutta homekoiratutkimus ei yleensä vielä sellaisenaan todista rakennuksessa olevan vaurioita. Homekoiratutkimuksen jälkeen rakenteiden kuntoa ja korjaustarvetta on selvitettävä tarkemmin esim. rakennusterveysasiantuntijan toimesta.

Erityisesti, jos sisäilmaongelmaan liittyy riita esim. asunnon myyjän tai taloyhtiön kanssa, kannattaa käyttää asumisterveysasetuksen mukaisia ja yleisesti hyväksyttyjä tutkimusmenetelmiä vaurioiden tai muun terveyshaitan toteamiseen. Esim. erilaisten toksisuustutkimusten soveltuvuus sisäilmaongelmien selvittämiseen on riidanalaista, eikä asumisterveysasetus tai sen soveltamisohje tunne tällaista tutkimustapaa. Jos sinulla on asuntoon liittyvä riita-asia, kannattaa teetettävistä tutkimuksista keskustella myös asianajajan kanssa.

Kun epäilet asunnossasi olevan terveyshaittaa, voit tarvittaessa kysyä neuvoja tai pyytää asunnontarkastusta myös oman kuntasi terveystarkastajalta. Esimerkiksi jos asunto-osakeyhtiö ei ryhdy selvittämään tai korjaamaan asunnossa epäiltyä terveyshaittaa, voi viranomainen tarvittaessa velvoittaa sen tutkimaan tai poistamaan terveyshaitan. 

<< Palaa edelliselle sivulle


Jaa sivu somekanavissasi: