Perinteisesti talo- ja asuntokauppa vilkastuu keväisin ja hiljenee loppuvuodesta. Viime vuonna asuntokauppoja on kuitenkin tehty kiivaasti myös esimerkiksi yleensä hiljaisessa joulukuussa. Kaupankäynnin volyymeihin eri kuukausina ja vuodenaikoina vaikuttavat markkinoiden tarpeet, muun talouden syklit ja muuten vuodenkierto ja tapahtumat. Lisäksi viime vuonna korona vaikutti eri vaiheissa eri tavoin kaupankäyntiin, keväällä hiljeni ja syksyllä kiihtyi.
Miten kaupanteon vuodenaika tulee esille riitatapauksissa? Voidaanko sanoa, mikä vuodenaika on turvallisin omakotitalokaupan tekemiseen?
TALVI
Jos kuntotarkastus tehdään ja omakotitalokiinteistöön tutustutaan silloin, kun maassa on lunta, jäävät lumen peitossa olevat maa-alueet ja muut ulkopinnat tarkastamatta. Tämä koskee erityisesti maanpintojen muotoa, korkeutta sekä salaojien tarkastuskaivoja. Lisäksi katolle ei kuntotarkastuksessa kiivetä turvallisuussyistä, jos siellä on lunta. Tällöin tarkastus ja kauppa tehdään sen tiedon varassa, joka myyjällä on ostajalle antaa eikä välittömiä havaintoja lumen peitossa olevista rakenteista ja alueista päästä tekemään.
Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus ei edellytä, että ostaja näkee lumipeitteen alle. Jos lumien sulettua keväällä sen alta paljastuu rakennuksesta jotakin, joka on luokiteltavissa kiinteistön virheeksi, ei ostaja menetä oikeuttaan vedota virheeseen sillä perusteella, ettei ole talvella pystynyt tarkastamaan tällaista asiaa. Kova pakkanen, pimeys ja runsas lumi voivat tosin saada talonostajan haluttomaksi rämpimään talon ulkopuolella muutenkin ja havainnoimaan talon kuntoa ja ulkoasua ulkopuolelta edes siltä osin kuin se on nähtävissä.
Toisaalta talvella on mahdollisuus huomata asioita, joita ei kesällä voi nähdä. Ostaja voi omakohtaisesti havainnoida esim. asunnon tai kellarin lämpötilaa pakkassäällä. Jos taas havaitsee, että katolta on lumet sulaneet eri tavoin kuin muualta tai räystäillä roikkuu jääpuikkoja, tämä saattaa viitata lämpövuotoihin, joita on syytä selvittää tarkemmin.
KEVÄT
Kun lumi on sulanut, ei ole estettä havainnoida rakennusta kaikilta havainnoitavissa olevilta osin sisäpuolelta ja ulkopuolelta. Kevät voi olla kostea, kuten kesä ja syksykin, jolloin kosteutta voi päästä havainnoimaan eri puolilla rakennusta. Keväällä on mahdollisuus havainnoida erityisesti sulamisvesistä aiheutuvaa kosteusrasitusta, esim. lammikoituuko sulamisvesiä talon vierustoille tai muualle tontille, tai kertyykö kellariin kosteutta.
KESÄ
Kesällä rakennus on tarkastettavissa ilman kylmyyden tai lumen kaltaisia esteitä tai hidasteita. Kovalla sateella on mahdollista havainnoida paikan päällä miten sadevedet ohjautuvat pois rakennuksen katolta sekä rakennuksen vierustoilta. Maanpinnan muodot ovat nähtävissä ja veden mahdollinen lammikoituminen havaittavissa sateella. Erilaiset kasvustot, pensaat ja ruohikko saattavat olla havainnoinnin esteenä mutta ovat yleensä kuitenkin poistettavissa tai taivuteltavissa tieltä niin, että tärkeät kohdat pääsee näkemään. Kovalla sateella myös yläpohjatilassa voi huomata, jos vesikatto vuotaa (jos vain valaistus riittää havainnointiin).
Toisaalta kuivana kesänä kosteutta on vaikeampi havainnoida ja rakenteet saattavat tuolloin olla kuivempia kuin muina vuodenaikoina. Esim. jos kuntotarkastuksessa mitataan riskirakenteen kosteutta, tulos voi olla kesällä kuiva, vaikka rakenne oli sateisena syksynä märkä.
Kesällä on lämpötilan puolesta mahdollista tuulettaa taloa ja pitää ovia ja ikkunoita auki laajastikin. Tämä voi estää talon muuten ominaisten hajujen havaitsemisen sisällä. Välillä riitatapauksissa kuulee epäilyjä siitä, että taloa on myyntivaiheessa tietoisesti tuuletettu homeen tai muun hajun hälventämiseksi.
SYKSY
Syksyllä voi olla välillä hyvin märkää, jos sataa paljon ja pitkään. Varsinkin myöhäissyksyllä runsas märkyys voi hyvin näkyä esimerkiksi rakennuksen sokkelissa tai kellarin maanvastaisissa seinissä. Huomiota kannattaa kiinnittää, jos märkää havaitaan jossain epätavallisessa kohdassa rakennusta. Jos salaojajärjestelmään on rakennettu tarkastuskaivo, jonka kannen pystyy avaamaan, kannattaa kaivoon katsoa kovalla sateella ja märkään aikaan (vuodenajasta riippumatta).
Kosteana syksynä asunnon poikkeava haju, esim. maakellarimainen haju, saattaa tulla ilmi helpommin kuin muina vuodenaikoina. Myös kuntotarkastuksessa mahdollisesti tehtävissä riskirakenteiden avauksissa ja kosteusmittauksissa saatetaan löytää ongelmakohdat helpommin kuin kuivina ajanjaksoina.
Yhteenveto
Talokauppaa tehdään ympäri vuoden, eikä voi yksiselitteisesti sanoa, mikä on "paras" vuodenaika kaupoille. Kaupan jälkeisten ikävien yllätysten ja riitojen välttämiseksi olisi hyvä pystyä tarkastamaan rakennus mahdollisimman kattavasti ennen kauppaa. Yleensä tämä on helpointa keväällä ja kesällä, mutta toisaalta talvessa ja syksyssäkin on puolensa. Ostajan kannattaa ottaa vuodenaika ja sääolosuhteet huomioon kauppaa tehdessään. Toisaalta myyjän on joka tapauksessa kerrottava ostajalle ennen kauppaa tiedossaan olevista vioista ja puutteista. Jos esim. talo on talvella poikkeavan kylmä ja putket jäätyvät pakkasella, myyjän on kerrottava tästä ostajalle ennen kauppaa, riippumatta siitä minä vuodenaikana talokauppaa tehdään.