Kun harkitset omakotitalon tai asunnon ostamista tai myyntiä, on syytä ottaa selville kohteen riskirakenteet.
Riskirakenteella tarkoitetaan sellaisia aikaisemmin yleisesti käytettyjä rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi rakenteiksi. Riskirakenne on yleensä rakentamisajan määräysten ja ohjeiden mukainen, ja rakenteen vaurioitumisriski on huomattu vasta jälkikäteen, minkä jälkeen rakenteen käytöstä on luovuttu. Riskirakenne ei ole aina vaurioitunut, mutta sillä on suurempi riski vaurioitua.
Riskirakenteita ovat mm.
Valesokkeli on tyypillinen 1960 - 1980-lukujen pientalojen riskirakenne. Ulkoapäin sokkeli näyttää korkealta, mutta rakenteen sisällä ulkoseinän puurunko alkaa lattiapinnan alapuolta ja alempaa kuin näkyvän sokkelin yläreuna. Puurunko on lähellä maanpintaa tai jopa maanpinnan alapuolella ja rakenne altistuu kosteudelle. Valesokkelin tunnistaa usein siitä, että talon oviaukkojen alareuna on alempana kuin sokkelin yläreuna. Rakenteen riskinä on kosteus- ja mikrobivaurioituminen.
Puukoolattu lattia maanvaraisen betonilaatan päällä on tyypillinen 1950-1980 -luvun rakenne. Rakenteessa on eristämättömän maanvaraisen betonilaatan päällä koolattu puulattia lämmöneristeineen. Rakenteen riskinä on mm. lämmöneristeiden ja betonilaatan päällä olevan orgaanisen aineen homehtuminen kosteuden vaikutuksesta.
Kellarin maanvastaisiin seiniin voi liittyä monia riskirakenteita. Rintamiestaloissa ja muissa vanhoissa taloissa kellarissa saattaa olla betoniseinän sisäpuolella puulastu /sementtilevy (tojalevy) ja rivinteerausmuuraus. Rakenteen riskinä on eristelevyn ja seinän pinnan kosteus- ja mikrobivaurioituminen. Vähän uudemmissa taloissa kellarin ulkoseinän sisäpuolella voi olla koolaus ja mineraalivillaeristys tai muu sisäpuolinen lämmöneriste, mikä on myös vaurioherkkä rakenne.
Eri aikakauden rakennuksille tyypillisiin riskirakenteisiin voi tutustua hometalkoot.fi –sivustolla, jossa on Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden tuottamaa aineistoa. Sivua ylläpitää Hengitysliitto ry.
Riskirakenteen tutkiminen
Osaava asuntokaupan kuntotarkastaja tunnistaa riskirakenteet ja kiinnittää niihin huomiota kuntotarkastuksessa. Kuntotarkastajan tulee tarkastaa tällaisten rakenteiden kunto tai suositella riskirakenteiden kunnon selvittämistä lisätutkimuksilla. Tarkempi rakenteiden kuntotutkimus ei yleensä kuulu tavanomaiseen kuntotarkastukseen, vaan siitä on sovittava erikseen.
Riskirakenteiden kunto on syytä selvittää perusteellisesti ennen kauppaa rakennetta avaavalla kuntotutkimuksella. Pelkkä rakenteen avaaminen ja silmämääräinen tarkastus ja/tai kosteusmittaus ei riitä rakenteen kunnon luotettavaksi selvittämiseksi. Vauriot eivät ole aina silmämääräisesti nähtävissä ja rakenteen kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaisesti. Mittaushetkellä kuiva rakenne saattaa olla toisena ajankohtana kostea. Mikrobivaurioiden mahdollisuutta voi selvittää rakenteesta otettavilla materiaalinäytteillä, jotka analysoidaan laboratoriossa asumisterveysasetuksen mukaisesti.
Jos riskirakenteessa todetaan vaurioita, myyjä ja ostaja voivat sopia siitä, kuka vastaa vaurioiden korjauskustannuksista ja miten tämä huomioidaan kauppahinnassa. On myös mahdollista, että ostaja vetäytyy kaupasta kokonaan.
Jos riskirakenteessa ei todeta vaurioita, kannattaa ottaa huomioon, että rakenteen kuntoa ei yleensä pystytä tutkimaan kauttaaltaan ennen kauppaa. Kauppakirjassa voidaan sopia vastuunjaosta siinä tapauksessa, jos piileviä vaurioita ilmenee. Asianajajamme auttavat tällaisten ehtojen laadinnassa.