FT, dosentti Teija Meklin Labroc Oy:stä kertoo kirjoituksessaan, miltä asuntokauppariidat näyttävät rakennusten materiaalinäytteitä tutkivat laboratorion näköykulmasta.
Asunto- ja kiinteistökauppojen riidat liittyvät monessa tapauksessa kosteus- ja homevaurioihin, joita selvitellään harmittavan usein vasta kaupanteon jälkeen. Vaurioiden tutkiminen vaatii aina rakennusteknistä osaamista, minkä lisäksi myös laboratoriot ovat tärkeä osa ongelmaselvittelyn yhteistyön ketjua. Avaan tässä laboratorion näkökulmaa ja laboratoriotoiminnan periaatteita riitakohteiden yhteydessä.
Näytteet laboratoriossa
Laboratorioon voi tulla näytteitä riidan kohteena olevasta rakennuksesta asuntokauppojen molemmilta riitaosapuolilta, ostajalta ja myyjältä. Useimmiten ostajaa ja myyjää edustavat analyysitilauksissa rakennusterveyteen perehtyneet rakennustekniikan ammattilaiset, mikä onkin keskeistä puolueettomuuden ja näytteiden luotettavuuden kannalta.
Tulosraportointia varten laboratorio tarvitsee hyvinkin tarkat tiedot näytteistä - näytteenottajasta, kohteesta, rakenteista, materiaaleista jne. Kuitenkin heti vastaanotossa näytteet saavat oman kirjain-/numerotunnuksensa ja näytteiden käsittelyssä ja analyysissä edetään ns. sokkona, mikä takaa näytteiden puolueettoman käsittelyn ja tutkijan on mahdotonta millään tavalla taustatietojen puitteissa vaikuttaa näytteen käsittelyyn tai tuloslaskentaan.
Vasta tulosraportointivaiheessa tutkija kohdistaa näytetunnusten mukaiset tulokset alkuperäisiin näyte- ja kohdetietoihin. Näemme tietoina mm., onko kysymyksessä asunto, koulu, toimisto, terveyskeskus tms. Harvoin kuitenkaan raportoinnin yhteydessä tiedämme mitään mahdollisista taustalla olevista seikoista ja siitä, miksi juuri kyseisen kohteen näytteet ovat meillä tutkittavana. Raportointi on muutenkin suoraviivaista ja tulostulkinnan osalta työmme on tehty helpoksi. Meillä Suomessa Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohjeet linjaavat selkeästi, kuinka tuloksia tulkitaan. Lisäksi laboratorioiden välisissä vertailumittauksissa tarkastellaan tuloksia ja tulkintaa, joten laboratorion omat omituiset poikkeamat näistä linjauksista kyllä huomattaisiin.
Keskustelut riitaosapuolien kanssa
Meihin laboratoriossa otetaan usein yhteyttä analyysitulosten valmistuttua tai soitetaan jopa jo näytteenottovaiheessa. Nämä yhteydenotot ovatkin niitä tilanteita, joissa kuulemme mahdollisesta riitatilanteesta tai oikeuskäsittelystä kohteeseen liittyen. Tässäkin yhteydessä laatuvaatimukset linjaavat laboratoriolle selvät periaatteet. Konsultoimme kyllä yleisellä tasolla näytteenotosta ja analyysivaihtoehdoista, mutta yksityiskohtaisia, kyseiseen tapaukseen liittyviä ohjeita emme voi emmekä osaakaan antaa. Ja, ellei meillä ole erikseen lupaa nimenomaisen analyysin tilaajalta (useimmiten kohteen rakennustekniseltä tutkijalta), emme voi keskustella tulosten tarkemmista tulkinnoista muiden tahojen kanssa, eli rupattelut ”ristiin rastiin” eivät ole mahdollisia.
Olemme Labrocilla saaneet jonkin verran kysymyksiä rakennusterveyden teknisiltä asiantuntijoilta koskien erityisesti ns. omia analyysimenetelmiämme, kuten qPCR:ää ja soveltamisohjeesta hieman poikkeavaa tapaa tulkita materiaalien suoraviljelyanalyysin tuloksia. Vastauksemme on: ”tuloksia voi käyttää ongelman selvittämisessä ja tuloksiin voi luottaa. Menetelmät on validoitu Asumisterveysasetuksen edellyttämällä tavalla ja menetelmillä on Finas- akkreditointi ja Ruokaviraston hyväksyntä”.
Laboratorion edustaja oikeudessa
Silloin tällöin saamme yhteydenoton riitatapausta edustavalta juristilta, kenellä onkin jo käytettävissään tapaukseen liittyvät asiakirjat ja niiden joukossa myös laboratorion analyysiraportti tai -raportit. Jos juristia pohdituttaa laboratorion tekemät tulkinnat tai askarruttaa enemmänkin mikrobien maailmaan liittyvät kysymykset, on hyvä, että voimme täsmentää ja selventää asiantuntijoina asiaa. Tällaisessa asiantuntijan roolissa myös saamme joskus kutsun ja pääsemme, vai sanoisiko joudumme (koska kysymys on riitatapauksista), riitojen oikeuskäsittelyihin. Silloinkin tehtävämme on pysyä analyysiasiantuntijan roolissa eikä pohdiskella koko kohteen ongelmavyyhteä puoleen eikä toiseen.
Asunto- ja kiinteistökauppariidat siis näkyvät myös laboratorion työpäivissä. Laboratorion antamiin tuloksiin asiayhteys asunto- ja kiinteistökauppariitoihin ei kuitenkaan vaikuta eli toimimme puolueettomana lenkkinä monitahoista asiantuntijuutta vaativassa selvitysketjussa.
Teija Meklin
FT, dos.
Teija Meklin on kokenut rakennusten mikrobiologian tutkija, filosofian tohtori ja dosentti. Hän toimii sisäilmalaboratorion johtajana Labroc Oy:ssä, mitä ennen hän on työskennellyt mm. tutkijana THL:ssä sekä perustamassaan Mikrobioni Oy:ssä.