Me Alfan talojuristit olemme olleet mukana Hometalkoiden Asuntokaupan turvan parantamisen hankkeessa 10 vuotta sitten, FISE Oy:n KUNTO-hankkeessa v. 2018-2019 sekä valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan VNTEAS-hankkeessa Sisäilmaongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (SisäTuki) v. 2020-2021. Kaikissa näissä oli kyse mm. aloitteiden tekemisestä kuntotarkastusten kehittämiseksi. Jokaisessa hankkeessa esitettiin ajatus kuntotarkastajien pätevyyden ja kuntotarkastusten tekemisen sääntelemisestä lailla. SisäTuki-hankkeen loppuraportin julkaisemisesta on nyt vuosi ja siitä alkoi uskominen ja luottaminen siihen, että NYT asia vihdoin etenee. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassahan lukee, että kuntotarkastustoiminta tuodaan lainsäädännön piiriin ja kuntotarkastajille asetetaan pätevyysvaatimukset.
YLE uutisoi kuitenkin toukokuun lopulla, että kauan odotettua lakia talokauppojen kuntotarkastuksista ja niiden tekijöiden pätevyysvaatimuksista ei saada vieläkään.
Hallitusohjelman kirjaus asuntokauppojen kuntotarkastusten lainsäädännöstä ei siis toteudu tällä hallituskaudella. Syynä tähän ovat vastuuministeriöiden muut työkiireet ja niistä johtuva työvoimapula. Uutisessa ympäristöministeriön edustaja kommentoi, että nyt ei tähän hätään riitä käsipareja tähän asiaan. Pettyneitä olivat YLEn jutussa niin Raksystemsin Kim Malmivaara kuin AKK-pätevyyslautakunnan puheenjohtaja Esko Lindblad. Pettyneitä olemme mekin.
Mitä nyt voidaan tehdä? Jatketaanko vain talokauppariitaruletin pyörittämistä? Annetaan ihmisten tehdä talokauppansa puutteellisen tiedon valossa, annetaan heidän sairastua luultua huonokuntoisemmissa taloissaan ja annetaan satojen perheiden elämän vuosittain mennä monella tapaa sekaisin kosteus- ja homevaurioiden vuoksi? Pyöritelläänkö peukaloitamme ja odotetaan seuraavia eduskuntavaaleja? Voiko kuntotarkastuslain valmistelu edetä seuraavan hallituksen aikana? Olisiko silloin maailmantilanne sellainen, että ministeriöillä olisi aikaa ja työvoimaa tähän hankkeeseen? Onko koskaan?
Onko lakia odotellessa tai sen puuttuessa mitään tehtävissä talokaupan turvallisuuden parantamiseksi?
Aina on mahdollista, että kuntotarkastusala itse ryhtyy toimiin kuntotarkastusten kehittämiseksi sellaisilla toimilla, joihin on mahdollisuus ilman lain säätämistä. Lain voi säätää vain eduskunta. Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK-pätevyys perustuu juuri alan itsesääntelyyn. Vapaaehtoisen pätevyyden ja kouluttautumisen puolesta voisi kampanjoida. Kuitenkin, kun AKK ei ole pakollinen pätevyys kuntotarkastusten tekemiseksi, sitä ei järjestelmällisesti hankita. Tämä juuri oli peruste lain tarpeelle.
Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohje on vuodelta 2007 ja kaipaisi ainakin joiltakin osin päivitystä. Kuntotarkastuksen normitetussa suoritustavassa olisi syytä ottaa huomioon viime vuosien oikeuskäytännön kehitys ja esim. kellarin betoniholvin päällisen puukoolatun lattian riskirakenteen tunnistaminen ja tutkiminen ja sekä kreosootti ja sen tutkiminen. Ongelma toki on, että nykyistäkään suoritusohjetta eivät monet toimijat noudata. Suoritusohjeen päivitys ajantasaisemmaksi ei auta, jos sitä ei haluta noudattaa. Enemminkin pitäisi saavuttaa se olotila, että nykyistäkin ohjetta noudatettaisiin säännönmukaisesti.
Yksittäiset toimijat kuntotarkastusalalla voivat ryhtyä omiin kehitystoimiin. He voivat kouluttautua ja parantaa omaa ammattitaitoaan ja kuntotarkastustaan nykyistä paremmaksi. Huonot hyviksi ja hyvät vielä paremmiksi. Hyvän tarkastajan tulisi pärjätä kilpailussa huonompia kollegoja vastaan paremmalla laadulla, eikä vain halvimman hinnan tulisi ratkaista.
Kaikkiin em. kehittämisajatuksiin liittyy se huono puoli, että kun ne eivät ole lain puuttuessa pakollisia, mitään kehitystä ei välttämättä tulla näkemään. Joku sanoisi, että jopa todennäköisesti. Kun vanhallakin tavalla pärjää, miksi kehittää mitään uutta?
Voisiko kuntotarkastuksen sitten keksiä uudelleen ja tehdä se jotenkin aivan toisin kuin nykyään? Voisiko turvalliseen talokauppaan päästä teknologian avulla? Kuntotarkastusta palveluksena tai tuotteena voisi innovoida ja uudistaa paremmaksi ja jopa ylivertaiseksi jotenkin täysin eri tavoilla kuin miten tarkastus nykyään tehdään. Pari vuotta sitten LinkedIn-keskustelussa nousi esille teknologian ja tekoälyn ottaminen käyttöön talojen tarkastamisessa. BLOKin perustaja Rudi Skogman kirjoitti silloin, että ehkä joskus tulevaisuudessa meillä on seinien läpi näkeviä droneja tai vastaavia, jotka voivat havaita rakenteellisia vikoja paikoissa, jonne on mahdotonta päästä muuten niitä tarkistamaan tuhoamatta asuntoa.
Jos olisi olemassa vaikkapa laite, joka ”skannaisi” talon läpikotaisin ja raportoisi röntgenen omaisesti mitä pintojen sisällä on, tunnistaisi kosteuden ja vauriot, oltaisiin aika pitkällä nykyisestä tilanteesta, jossa kuntotarkastus on käsityötä ja sellaisenaan riippuvainen kuntotarkastajan ohjeistamisesta, ohjeistuksen noudattamisesta, ammattitaidosta ja viitseliäisyydestä. Jos laite pystyisi lahjomattomasti toteamaan ja raportoimaan rakennuksen kunnon, se voisi mullistaa kuntotarkastusalan, -markkinat sekä parantaa sitä kautta myös asuntokaupan turvallisuutta. Jos laite olisi ylivertainen, se varmaan peittoaisi nykyiset kuntotarkastukset mennen tullen.
Tällaisen ihmekoneen keksiminen taitaa olla valitettavasti kaukainen haave, jos lainkaan mahdollista. Nähtäväksi jää, kumpi saadaan aikaan aikaisemmin: kuntotarkastukset mullistava uusi teknologia vai kuntotarkastustoimintaa koskeva laki.