Korkein oikeus antoi marraskuussa ennakkopäätöksen 2023:90, joka koski vuokralaisen laiminlyöntien rikosoikeudellista arviointia.
Vuokralainen A, joka oli vuokrannut B:ltä sähkölämmitteisen omakotitalon, oli useiden kuukausien ajan laiminlyönyt vuokrasopimuksen mukaisen velvollisuutensa maksaa sähkölaskut ja jättänyt talon talvella tyhjilleen, ilmoittamatta vuokranantajalle tästä sekä odotettavissa olleesta sähköjen katkaisemisesta. Sähköyhtiön katkaistua talosta sähköt, talon putket ja vesikalusteet olivat jäätyneet ja rikkoutuneet, mistä oli aiheutunut vesivahinko. KKO katsoi, että vuokralainen oli laiminlyönyt erityisen oikeudellisen velvollisuutensa estää vahingon syntyminen. Kun menettelyä oli pidettävä tahallisena, vuokralaisen katsottiin syyllistyneen vahingontekorikokseen.
Tapauksen taustaa
Tapauksessa vuokralainen oli hallinnut vuokraamaansa sähkölämmitteistä omakotitaloa 1.8.2018 – 24.2.2019, ja oli laiminlyönyt koko hallinta-ajaltaan vuokrasopimukseen perustuneen velvollisuutensa maksaa sähkölaskut. Lisäksi vuokralainen oli joulukuussa 2018 jättänyt talon useiksi viikoiksi tyhjilleen ja laiminlyönyt ilmoittaa vuokranantajalle tästä sekä odotettavissa olleesta sähköjen katkaisemisesta. Kun sähköt oli katkaistu 3.1.2019, käyttövesiputket ja vesikalusteet olivat jäätyneet ja rikkoutuneet aiheuttaen vesivahingon.
Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat vuokralaisen syyllistyneen törkeään vahingontekoon. Käräjäoikeus piti A:n tekoa tahallisena, koska tämä oli alusta pitäen tiennyt, että vuokrakohde oli sähkölämmitteinen ja että sähkö oli varsinkin talviaikaan välttämätön vuokrakohteen lämpimänä ja kunnossa pysymiselle. A:n oli täytynyt pitää syntyneitä vahinkoja vähintäänkin varsin todennäköisenä seurauksena laiminlyönneistään. Käräjäoikeuden mukaan vahingonteolla oli aiheutettu erittäin suurta vahinkoa, ja rikos oli myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun sillä lisäyksellä, että A oli ollut riidattomasti tietoinen vuokrasopimuksesta ja sen sähkösopimusta koskevasta ehdosta.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkeimmassa oikeudessa oli ratkaistavana erityisesti se, voiko vahingontekorikokseen syyllistyä laiminlyönnillä, ja oliko vuokralaisella ollut vahingon estämiseen rikoslaissa tarkoitettu erityinen oikeudellinen velvollisuus, jonka hän oli laiminlyönyt.
Laiminlyönnin rangaistavuuden edellytyksistä säädetään rikoslain 3 luvun 3 §:ssä. Säännöksen 2 momentin mukaisen epävarsinaista laiminlyöntirikosta koskevan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijällä on erityinen oikeudellinen velvollisuus estää vahinkoseurauksen syntyminen. Tällainen velvollisuus voi perustua 1) virkaan, toimeen tai asemaan, 2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen, 3) tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen, 4) tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan tai 5) muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn.
KKO katsoi, että vahingonteon tunnusmerkistössä käytetyn ilmaisun ”vahingoittaa toisen omaisuutta” on perusteltua ymmärtää tarkoittavan vahinkoseurauksen aiheuttamista tuolle omaisuudelle. Sanamuoto ei ole KKO:n mukaan sillä tavoin rajoittava, etteikö vahingontekoon voida syyllistyä myös laiminlyönnillä, jos rikoslain 3 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25.1 §:n mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokrasopimuksen purkamista koskevassa ennakkopäätöksessä KKO 2022:61 todetuin tavoin arvioitaessa huoneiston huolellista hoitamista lähtökohtana voidaan pitää tavanomaista asumista ja sitä, että vuokralainen toiminnassaan ja eri tilanteissa huomioi sen, että huoneisto on toisen omaisuutta. Huoneiston huonoa hoitamista voi olla muun muassa se, että vuokralainen ei kerro vuokranantajalle havaitsemistaan vioista, jolloin viat pääsevät pahenemaan.
KKO totesi, että A:lla on ollut vuokrasopimuksen sopimusehdon perusteella velvollisuus huolehtia vuokraamansa sähkölämmitteisen omakotitalon sähköistä suoraan energialaitoksen kanssa tekemänsä sähkösopimuksen mukaisesti. A on kuitenkin laiminlyönyt sähkölaskujen maksamisen, ja sähköyhtiö on varoittanut häntä siitä, että kiinteistön sähköt tullaan tämän vuoksi katkaisemaan. Yleisesti on tunnettua, että sähköjen katkaiseminen talviaikana voi aiheuttaa kiinteistölle vahinkoa. KKO katsoi, että A:lla on näissä olosuhteissa ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus ryhtyä toimiin syytteessä tarkoitetun vahinkoseurauksen estämiseksi ainakin ilmoittamalla tilanteesta vuokranantajalle. Hän on kuitenkin laiminlyönyt ryhtyä tällaisiin toimiin. Kyseessä on siten rikoslain 3 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan rangaistava laiminlyönti.
KKO totesi, että syytteessä tarkoitettua vahinkoa ei olisi syntynyt ilman A:n kysymyksessä olevaa laiminlyöntiä. A on siten laiminlyönnillään aiheuttanut vahingon. A:n oli katsottava laiminlyöneen velvollisuutensa ja aiheuttaneen syytteessä tarkoitetun vahingon tahallaan.
Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus pysyi kaikissa oikeusasteissa. Käräjäoikeus luki A:n syyksi törkeän vahingonteon, josta oikeudenmukainen seuraamus oli 6 kuukauden pituinen vankeusrangaistus. Käräjäoikeus tuomitsi A:n tästä sekä täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta, jonka vaikutus yhteiseen rangaistukseen oli 6 kuukautta, yhteiseen 1 vuoden vankeusrangaistukseen.
Kommentti
Vuokra-asunnon hoidon laiminlyöntiin ja asunnolle aiheutuneisiin vahinkoihin liittyvät asiat ovat edelleen ensisijaisesti vuokralaisen ja vuokranantajan välisiä riita-asioita. Useimmiten tällaisia vahingonkorvauskysymyksiä ratkotaan vuokrasuhteen päättyessä.
Jos vuokralainen on vahingoittanut vuokranantajan omaisuutta tahalliseksi katsottavalla teolla tai laiminlyönnillä, kuten ennakkopäätöksessä, voi vuokralainen olla myös rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Jos vuokralainen laiminlyö vuokrasopimuksen mukaiset velvoitteensa, ja tästä voi aiheutua vuokranantajan omaisuudelle vahinkoa, vuokralainen voi syyllistyä vahingontekorikokseen, jos hän ei ryhdy toimenpiteisiin vahingon ehkäisemiseksi.
Ennakkopäätöksestä ei ilmene, kuinka suuri vahinko rakennukselle aiheutui eli kuinka suuret vesivahingon ja jäätyneiden putkien korjauskustannukset olivat. Vahingonkärsijä voi vaatia rikoksen tekijältä korvausta tämän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauksia ei ole mainittu ennakkopäätöksessä, mutta se saattaa johtua siitä, että KKO:n ratkaistavana on ollut vain rikosoikeudellinen kysymys eikä vahingonkorvausoikeudelliset asiat. Vahingonkorvausvaatimukset voidaan käsitellä joko rikosasian yhteydessä tai erikseen riita-asiana.