Asunnon ostajan ja myyjän tietopankki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Tämä on Asianajotoimisto Alfan talojuristien blogi, jota kirjoittavat asianajajat Tiina Koskinen-Tammi ja Leena Laurila.

Ilmoittaudu maksuttomiin webinaareihimme

KKO: Työpaikan kosteusvauriomikrobeille altistuneen astma korvattiin ammattitautina

Korkein oikeus antoi viime viikolla ennakkopäätöksen 2022:65 työpaikan kosteusvauriomikrobeille altistumisesta ja astmasta ammattitautina. Ennakkopäätös käsittelee erityisesti sitä, millaista näyttöä vakuutetun eli työntekijän on esitettävä syy-yhteydestä työpaikan kosteusvaurioaltistuksen ja astman välillä. Tapauksessa A oli työskennellyt tiloissa, joissa oli todettu kosteusvaurioita. A:lle ei ollut voitu tehdä työpaikan PEF-seurantaa, joka tavanomaisesti tehdään ammattitautiastmaepäilyissä. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että A:lla todettu astma oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla. A oli siten astman johdosta oikeutettu korvaukseen ammattitaudin perusteella.

Tapauksen tausta

A oli työskennellyt vanginvartijana Oulun poliisilaitoksen poliisivankilassa vuodesta 2004 alkaen. Poliisilaitoksella oli vuosina 2009–2017 toteutetuissa kiinteistön kuntotutkimuksissa todettu sisäilmaongelmia ja ilman epäpuhtauksia. Poliisilaitoksella oli syksyllä 2016 aloitettu peruskorjaus tilojen ollessa edelleen käytössä. Oulun kaupungin rakennusvalvonta oli keskeyttänyt korjaustyöt tammikuussa 2017 ja työntekijät oli siirretty korvaaviin tiloihin.

A:lla oli tammi-helmikuussa 2017 tehdyn muun kuin työpaikan PEF-seurannan perusteella asetettu astmadiagnoosi. Työterveyshuollon lausunnon 25.1.2018 mukaan korjausrakennustyön aikana 1.9.2016–4.2.2017 oli syntynyt poikkeuksellinen koko kiinteistön työtiloihin ja työntekijöihin ulottuva altistuminen ärsyttäville ja herkistäville rakennus- ja mikrobipölyille. Työperäisen astman diagnoosin edellyttämää hengitystoiminnan seurantaa työssä ja vapaa-aikana (PEF-työpaikkaseuranta) ei ollut ehditty tehdä ennen poliisilaitoksen tilojen sulkemista ja A:n siirtymistä työskentelemään toisiin tiloihin.

Valtiokonttori, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja valitusoikeus katsoivat, ettei A:n astmaa voitu pitää todennäköisesti pääasiallisesti työssä esiintyneen altistuksen aiheuttamana, koska PEF-työpaikkaseurantaa ei ole tehty. A sai korkeimmalta oikeudelta valitusluvan.

KKO:n päätöksen perusteluista

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä. Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta.

Tapaturma- ja ammattitautiasioissa vakuutetun on lähtökohtaisesti esitettävä selvitys korvaukseen oikeuttavista seikoista (KKO 2019:43 ja KKO 2020:17). Näihin kuuluu syy-yhteyden osoittaminen työpaikan kosteusvaurioaltistuksen ja astman välillä (KKO 2019:43). Suoranaisten lääketieteellisten tutkimuskeinojen puuttuessa keskeinen merkitys syy-yhteyden osoittamisessa on annettava PEF-työpaikkaseurannalle ja muille sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän suosituksen mukaisille kriteereille.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän suosituksen perusteella ammattiastma voidaan todeta, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: 1) merkittävä altistuminen kosteusvauriomikrobeille on osoitettu, 2) sairaushistoria on altistumisen ja oirekuvan osalta ammattiastmaan sopiva, 3) astma on diagnosoitu astman Käypä hoito -suosituksen kriteerien mukaisesti, 4) astman yhteys työpaikkaan on osoitettu PEF-työpaikkaseurannalla ja 5) muut oireiden syyt on poissuljettu. Lisäksi diagnoosilta edellytetään, että se on tehty erikoissairaanhoidossa.

KKO totesi viitaten aiempaan ratkaisuunsa, että vakuutetun voi joissakin tilanteissa olla varsin vaikeata tai mahdotonta esittää selvitystä kaikista syy-yhteyden todentamiseksi edellytetyistä seikoista ja kriteereistä. Tässä tapauksessa Oulun poliisitalon toiminta oli siirretty toisaalle ja kiinteistön käyttö poliisilaitoksena oli lopetettu. PEF-työpaikkaseurannan oli arvioitu vaarantavan työntekijöiden terveyden. A oli siirretty työskentelemään korvaaviin työtiloihin alkuvuonna 2017. Näissä olosuhteissa A:lla ei ole ollut mahdollisuutta esittää selvitystä astman yhteydestä työpaikkaan PEF-työpaikkaseurannalla.

KKO:n ratkaisukäytännön mukaan näyttövaikeudet tämänkaltaisissa tilanteissa eivät automaattisesti voi johtaa siihen, että korvaussäännökset jäisivät tehottomiksi. Vaikka astman korvattavuutta ammattitautina koskevassa kysymyksessä lääketieteellisellä näytöllä on suuri merkitys, syy-yhteyden arviointi on kuitenkin oikeudellista harkintaa, jossa otetaan lääketieteellisen selvityksen ohella huomioon muutkin seikat, joiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä syy-yhteyden olemassaolosta tai sen puuttumisesta.

Ottaen huomioon, että syy-yhteyden arviointi on oikeudellista harkintaa, KKO katsoi, että STM:n ohjeessa mainittuja syy-yhteyden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja on arvioitava kokonaisuutena. Tällöin yksin suorittamatta jääneen PEF-työpaikkaseurannan perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että A:lla todettu astma olisi todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työpaikalla olleista kosteus- ja homevaurioista.

KKO totesi lisäksi, että korvausvaatimus ei voi menestyä, jos asiassa ilmenee, että sairaus on pääasiassa aiheutunut muista syistä kuin altistuksesta työssä. Korvauksen hakijalta ei kuitenkaan voida vaatia selvitystä, jossa kattavasti suljettaisiin pois kaikki muut mahdolliset sairautta yleensä aiheuttavat tekijät. Jos korvauksen hakija on esittänyt uskottavaa selvitystä syy-yhteydestä työssä olleiden altistustekijöiden ja hänen sairautensa välillä eivätkä esitiedot anna aihetta muuhun päätelmään, käytännössä näyttöasetelma voi muodostua sellaiseksi, että vaatimuksen torjuminen edellyttää vastanäytön esittämistä.

KKO katsoi, että A:lla todetun astman ja työpaikalla tapahtuneen kosteusvauriomikrobeille altistumisen välillä on selvä ajallinen yhteys, altistumisen on katsottava olleen merkittävää, astma on diagnosoitu luotettavasti ja muuta astmalle altistavaa työpaikan ulkopuolista tekijää ei ole asiassa ilmennyt. A:lla ei ole ollut myöskään sellaisia henkilökohtaisia riskitekijöitä, jotka puoltaisivat tulkintaa astman puhkeamisesta sisäsyntyisten syiden vuoksi. PEF-työpaikkaseurantaa asiassa ei ole tehty, mutta sen tekemättä jääminen on johtunut muista kuin A:sta riippuvista syistä. Muu asiassa esitetty selvitys tukee vahvasti A:lla todetun astman ja työpaikalla tapahtuneen kosteusvauriomikrobialtistumisen välistä syy-yhteyttä. Näin ollen PEF-työpaikkaseurannan puuttuminen ei tässä tapauksessa merkitse sitä, että riittävää syy-yhteyttä ei voitaisi katsoa osoitetun muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella.

Edellä todetuilla perusteilla ja kun asiassa ei ollut esitetty sellaisia vastaperusteita, jotka horjuttaisivat tätä arviota, KKO katsoi, että muiden riskitekijöiden kuin kosteusvauriomikrobien mahdollinen vaikutus A:lle kehittyneen astman syntyyn voidaan poissulkea riittävällä todennäköisyydellä. Asiassa oli siten tullut näytetyksi, että A:lla todettu astma on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut edellä mainituista työtiloissa olleista kosteusvauriomikrobeista. A:lla todettu astma oikeutti siten työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla korvaukseen.

Kommentti

Ennakkopäätös osoittaa, että oikeudellinen ja lääketieteellinen syy-yhteysarviointi voivat poiketa toisistaan. Ammattitautikorvauksen saaminen ei edellyttänyt kaikkia ammattiastman lääketieteellisten arviointikriteerien täyttymistä, kun ajallinen yhteys oli todettavissa, altistuminen oli merkittävää eikä muuta astmalle altistavaa tekijää ilmennyt. Osaltaan lopputulokseen on vaikuttanut se, että kaikkia lääketieteellisen diagnoosin edellyttämiä tutkimuksia (työpaikka-PEF) ei voitu suorittaa työntekijästä riippumattomista syistä. Ennakkopäätös voi helpottaa ammattitautikorvauksen saamista vastaavan kaltaisissa tapauksissa. 

Ennakkotapauksessa ammattitautikorvauksen saaneet työskentelivät Oulun poliisilaitoksella, jonka sisäilmaongelmista on uutisoitu pitkään. Asiasta voi lukea mm. Ylen  artikkelista täältä.

<< Palaa edelliselle sivulle


Jaa sivu somekanavissasi: