Korkein hallinto-oikeus antoi 23.11.2021 vuosikirjaratkaisun 2021:162, jossa linjataan sitä, millä edellytyksin terveydensuojeluviranomainen voi määrätä asunnon sisätiloihin taloyhtiön hakemuksesta tupakointikiellon. Lähtökohta on, että omassa kodissaan saa tupruttaa tupakkaa, mutta se voidaan kuitenkin tietyin kriteerein kieltää muiden terveyden suojelemiseksi, jos haittaa ei ole saatu muuten poistettua kohtuullisin toimenpitein.
Tupakointi taloyhtiössä
Taloyhtiön yhteisissä sisätiloissa tupakointi on kiellettyä suoraan tupakkalain nojalla. Lisäksi taloyhtiö voi päättää kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Jos tupakointia on tarpeen rajoittaa vielä enemmän, taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin (tupakkalaki 79 §).
Kiellon määrääminen edellyttää mm. että tiloista voi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Asunnon tupakointikielto edellyttää, että savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään.
KHO 2021:62
KHO:n käsittelemässä tapauksessa taloyhtiö oli hakenut kunnalta asuinhuoneistoon tupakkalain mukaista tupakointikieltoa, koska talossa oli yhtiön mukaan ollut pitkään jatkunut tupakansavuhaitta. Taloyhtiö oli selvittänyt tupakansavun kulkeutumista merkkiainekokeilla, joissa oli havaittu savun kulkeutuvan asunnosta toiseen. Määräyksen kohteena olevassa asunnossa oli tehty taloyhtiön toimesta rakenteiden korjauksia ja tiivistyksiä, joilla oli pyritty ehkäisemään tupakansavun kulkeutumista toisiin asuintiloihin. Huoneistossa asuvaa oli myös ohjeistettu tupakoimaan siten, että tupakansavun leviäminen muihin huoneistoihin estyisi. Tupakansavun kulkeutumista ei kuitenkaan ollut saatu estettyä.
KHO katsoi, että tulkittaessa asuinhuoneiston asuintiloja koskevan tupakointikiellon määräämisen edellytyksiä oli otettava huomioon lain tavoitteena oleva tupakansavulle altistumiselta suojeleminen sekä julkiselle vallalle perustuslaissa asetettu velvoite edistää väestön terveyttä. Tupakointikiellon määräämisen lähtökohtana tuli olla jokaisen oikeus välttyä toistuvalta altistumiselta tupakansavulle asuintiloissaan. Määrättäessä asuinhuoneiston asuintilaa koskevaa kieltoa tuli kuitenkin perustuslain yksityiselämän ja kotirauhan suojasta todettu huomioon ottaen varmistua siitä, että tupakansavun kulkeutumisen ehkäiseminen ei ollut kohtuudella mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella ja että kulkeutumista tapahtui muutoin kuin vain poikkeuksellisesti.
Asiassa esitetty selvitys osoitti, että tupakansavua kulkeutui muihin asuinhuoneistoihin muutoin kuin poikkeuksellisesti. Taloyhtiö oli teettänyt kohtuudella vaadittavat toimenpiteet rakenteiden korjaamiseksi ja huoneiston haltijalle oli varattu mahdollisuus ehkäistä savun leviämistä omilla toimenpiteillään. Näin ollen edellytykset tupakointikiellon määräämiselle täyttyivät.
Huoneiston haltija, joka oli valittanut viranomaispäätöksestä hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen, oli valituksessaan vedonnut myös siihen, että hänellä oli terveydentilansa johdosta vaikeuksia siirtyä hissittömässä talossa sijaitsevasta asunnostaan ulkona sijaitsevalle tupakointipaikalle. KHO totesi, että tupakansavu on terveyshaitta. Asuinhuoneiston asuintilaan määrättävän tupakointikiellon tarkoituksena on suojata muita asukkaita toistuvalta altistumiselta tupakansavulle omissa asuintiloissaan ja näin estää terveyshaittojen aiheutuminen. Se, että määräyksen noudattaminen oli tupakoitsijalle hänen terveyteensä liittyvistä syistä johtuen mahdollisesti vaikeaa tai hankalaa, ei oikeuttanut altistamaan muita asukkaita tupakansavulle.
KHO totesi, että kunnan terveystarkastajan päätös tupakointikiellon määräämisestä oli oikea.
Kommentti
Tupakansavun kulkeutuminen asunnosta toiseen on ongelma varsinkin vanhoissa taloyhtiössä. Kynnys kieltää asunnon sisällä tupakointi on edelleen suuri. Ongelmatilanteessa taloyhtiön tulee ensisijaisesti selvittää savun kulkeutumista ja tiivistää rakenteita. Jos tämäkään ei auta, on tupakointikiellon määrääminen edellä todetuin kriteerein mahdollista.
KHO punnitsi päätöksessään tupakoitsijan yksityiselämän ja kotirauhan suojaa sekä toisaalta julkiselle vallalle perustuslaissa asetettua velvoitetta edistää väestön terveyttä. Näistä terveyden edistäminen ja suojeleminen on nähty vahvemmaksi perusoikeudeksi, ja lähtökohdaksi otettiin jokaisen oikeus välttyä toistuvalta altistumiselta tupakansavulle asuintiloissaan. Tupakoitsijan perusoikeudet turvattiin siten, että ennen kiellon määräämistä tulee kuitenkin varmistua siitä, että tupakansavun kulkeutumisen ehkäiseminen ei ole kohtuudella mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella ja että kulkeutumista tapahtuu muutoin kuin vain poikkeuksellisesti.