Asunnon ostajan ja myyjän tietopankki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Tämä on Asianajotoimisto Alfan talojuristien blogi, jota kirjoittavat asianajajat Tiina Koskinen-Tammi ja Leena Laurila.

Ilmoittaudu maksuttomiin webinaareihimme Tilaa maksuttomia oppaitamme

Homevaurio ja vahingonkorvaus - korvauksella ei rikastu

Amerikkalaisia uutisia lukeneet ja tv-sarjoja katselleet saattavat pettyä kuullessaan vahingonkorvausten tasosta Suomessa. Kun Amerikassa puhutaan miljoonakorvauksista, Suomessa saatetaan puhua sadoista tai korkeintaan tuhansista euroista.

Amerikkalaisessa järjestelmässä määrätään varsinaisen vahingonkorvauksen (compensatory damages) lisäksi ns. rangaistusluontoinen vahingonkorvaus (punitive damages), minkä johdosta vahingonkorvaukset nousevat siellä hyvin suuriksi. Suurten vahingonkorvausten tarkoituksena on rangaista vahingonaiheuttajaa tämän menttelystä ja ehkäistä vahinkotapahtumia.

Suomen vahingonkorvausjärjestelmä on hyvin toisen tyyppinen. Meillä vahingonkorvaus määräytyy konkreettisen, todellisen vahingon perusteella. Vahingonkorvauksen tarkoituksena on saattaa vahingon kärsinyt taloudellisesti siihen asemaan, jossa tämä olisi ilman vahinkoa. Meillä vahingonkorvausoikeuteen kuuluu ns. rikastumiskielto, eli vahingonkärsijä ei saa hyötyä taloudellisesti vahingosta.

Asunto- tai kiinteistökaupan virheen pääasiallinen seuraamus on hinnanalennus tai kaupan purku. Vahingonkorvaus voi tulla kyseeseen niiden ohella, jos sen saamisen edellytykset täyttyvät. Hyvin usein ne eivät kuitenkaan täyty.

Kosteus- ja homevaurioihin liittyvissä riita-asioissa on tavallista, että asianosaiselle on aiheutunut monenlaisia vahinkoja ja haittoja, joista hän haluaa vaatia vastapuolelta korvausta. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää aina, että joku on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai huolimattomalla menettelyllään. Jos asunnossa on salainen virhe, jolloin kukaan ei ole ollut huolimaton, mitään vahingonkorvauksia ei voi saada. Yleisin este vahingonkorvauksen saamiselle kiinteistökauppariidoissa on se, että tapauksessa kyseessä on salainen virhe.

Kiinteistökauppariidassa myyjä on velvollinen korvaamaan ostajalle virheestä aiheutuvan vahingon, jos myyjä on menetellyt tahallisesti tai tuottamuksellisesti eli huolimattomasti. Esim. jos myyjä on jättänyt kertomatta tiedossaan olleesta vauriosta, siitä voi seurata vahingonkorvausvastuu.

Asunto-osakeyhtiössä yhtiölle voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus osakkeenomistajaa kohtaan, jos yhtiö tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö asunto-osakeyhtiölain mukaisen kunnossapitovastuunsa.

Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että vahingonaiheuttajan menettelyn ja vahingon välillä on syy-yhteys, eli vahinko on aiheutunut tietyn teon tai laiminlyönnin seurauksena. On hyvin vaikeaa - käytännössä mahdotonta - todistaa riittävällä tavalla, että esimerkiksi jonkun sairastuminen johtuisi nimenomaan asunnon kosteusvaurioista. Sairastumiseen voivat vaikuttaa monet eri tekijät, eikä lääkärinlausuntokaan mahdollisesta tai todennäköisestä yhteydestä välttämättä riitä todistamaan syy-yhteyttä oikeudessa.

Vahingonkorvauksia on määrätty oikeuskäytännössä kosteus- ja homevauriotapauksissa mm. sijaisasunnon vuokrakustannuksista, jos virheellisessä asunnossa ei voi asua terveyshaitan vuoksi, irtaimiston puhdistamiskustannuksista, pilaantuneesta ja hävitetystä irtaimistosta sekä ylimääräisistä muuttokustannuksista. Korvausmäärät ovat yleensä käytännössä melko alhaisia. Esim. irtaimistokorvaus määräytyy käytetyn irtaimiston arvon mukaan, ”kirpputorihinnoin”, eikä uuden vastaavan irtaimiston hankinta-arvon mukaan.

Esim. asunnon kosteusvaurioista aiheutunutta kärsimystä, vaivaa ja mielipahaa ei korvata. 

Homevaurioista sairastumiseen liittyvät korvausvaatimukset eivät ole pääsääntöisesti menestyneet oikeuskäytännössä. Kaupungin vuokra-asuntoja koskeneessa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä 2008:20 katsottiin poikkeuksellisesti, että kun useampi saman perheen eri-ikäinen lapsi oli herkistynyt samalle mikrobisuvulle ja kun lapsilla todettu IgE-välitteinen herkistyminen oli harvinaista, oli todennäköistä, että herkistymiselle oli yhteinen syy. Tapauksessa syy-yhteys katsottiin osoitetuksi yhden vuokra-asunnon osalta kolmesta. Terveyshaitasta oli vaadittu korvausta n. 50.500 euroa per henkilö, mutta sitä määrättiin 700 euroa per henkilö. Korvaustaso huomioon ottaen terveyshaittakorvauksista ei kannata riidellä pitkällisesti. 

<< Palaa edelliselle sivulle


Jaa sivu somekanavissasi: