Blogivieras Rakennustietosäätiö RTS:n projektijohtaja, TkT, RTA Katja Tähtinen kertoo kirjoituksessaan rakennusosien uudelleenkäytöstä.
Rakennusosien uudelleenkäytön potentiaali talonrakentamisessa kiinnostaa monia tahoja. Kehityksen keskiössä on ympäristötietoisuuden lisääntyminen, vastuullisuuden kasvava painoarvo ja muuttuva lainsäädäntö. On myös totta, että rakennusteollisuuden ympäristövaikutukset ovat mittavia ja yksi keino vähentää rakentamisen haitallisia vaikutuksia ympäristöön on rakennusosien uudelleenkäyttö. Mitä rakennushankkeeseen ryhtyvän tulisi tietää uudelleenkäytettävistä rakennusosista talonrakentamishankkeessa?
Rakennusosien uudelleenkäyttö ei ole uutta
Perinteisesti hirsirakennusten siirtäminen ja vanhojen osien korjaus tai vaihtaminen ovat olleet uudelleenkäytön ensiaskelia. Nämä käytännöt ovat tarjonneet perinteistä tietoa siitä, kuinka materiaalien ja rakennusten elinkaarta voidaan jatkaa pitkäänkin. Näissä tapauksissa uudelleenkäytettävien rakennusosien kuntoa ja rakennuskohteeseen soveltuvuutta on selvitetty ja arvioitu tapauskohtaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän, suunnittelijoiden ja viranomaisten välisessä yhteistyössä.
Uudelleenkäyttöä halutaan lisätä merkittävästi
Rakennusosien uudelleenkäyttöä halutaan edistää rakentamisessa ja sitä ohjaavan sääntelyn avulla. Myös moni alan toimija on osoittanut kasvavaa mielenkiintoa rakennusosien uudelleenkäyttöön ja käytön edistämisen kehittämiseen. Moni omatoimirakentajakin miettii vastuullisuuttaan ja edullisempien kierrätettävien materiaalien hyödyntämistä omassa rakentamisprojektissaan. Halukkuus rakennusmateriaalien elinkaaren jatkamiseen ja rakennusosien uudelleenkäyttöön talonrakentamisessa tulee yleistymään tulevaisuudessa.
Mitä tulisi ottaa huomioon rakennusosien uudelleenkäytössä
Rakentamisen ja korjaamisen tulisi aina olla turvallista ja taata rakennuksen käyttäjälle terveelliset ja turvalliset ympäristöt. Tämä edellyttää, että uudelleenkäytettävistä materiaaleista tulee tietää tuotteen alkuperä, käytetyt raaka-aineet, mahdolliset vauriot, materiaalien ja pinnoitteiden haitta-aineet ja epäpuhtaudet sekä tiedostaa, että tuotteen elinkaari sekä suorituskyky ovat usein jo alentuneet.
Rakentamisessa rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on selvittää rakennustuotteiden kelpoisuus eli käytettävien tuotteiden ominaisuudet ja soveltuvuus tulevaan käyttötarkoitukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen tulee täyttää rakentamislain (751/2023 29 §) nojalla säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat rakenteiden lujuutta, vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita, energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Nämä vaatimukset asettavat jo osaltaan reunaehtoja uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien käytölle.
Soveltuvuus kohteeseen tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi rakennusterveysasiantuntija ja rakennesuunnittelija (tai tarpeen mukaan muu suunnittelija) ovat arvioineet uudelleenkäytettävän rakennusosan lähtötiedot, mahdolliset tutkimus- ja testaustarpeet sekä analysoineet tutkimusten tulokset, ja siten selvittäneet tuotteen ominaisuudet tulevan käytön ja suunnittelutehtävien näkökulmasta.
Kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen kannattaa tehdä ajoissa
Rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa hankkeeseen ryhtyneen osoittamaan rakennuspaikkakohtaisesti uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden aiottuun käyttöön rakentamisessa, jos on syytä epäillä, että tuote ei täytä olennaisia teknisiä vaatimuksia (21.12.2012/954 17 §). Kun uudelleenkäytettävän rakennusosan kelpoisuus ja soveltuvuus käyttötarkoitukseensa on selvitetty huolellisesti etukäteen, ei erilliseen kelpoisuuden osoittamisprosessiin ole välttämättä tarvetta valvontaviranomaisen näkökulmasta.
Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittämiseen ja osoittamiseen ei ole vielä yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeita ja käytäntöjä, jolloin tuotteiden kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen on tehtävä eri alan asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden toimesta ja dokumentaatio esitettävä hyväksyttäväksi rakennusvalvontaviranomaiselle.
Rakennusvalvontaviranomaisen kanssa on hyvä keskustella heti hankkeen suunnitteluvaiheessa uudelleenkäytön mahdollisuuksista, jolloin uudelleenkäytön reunaehdot ovat tiedossa hankkeen varhaisessa vaiheessa.
Lisää tietoa:
Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä (21.12.2012/954)
Ympäristöministeriö: Rakennustuotteiden kansalliset hyväksyntämenettelyt
Katja Tähtinen, projektijohtaja
katja.tahtinen@rts.fi p. 040 584 3360
Rakennustietosäätiö RTS sr.
Katja Tähtinen työskentelee projektijohtajana Rakennustietosäätiö RTS sr:ssä ja liiketoimintajohtajana Raksystems Climate Solutions Oy:ssä. Koulutukseltaan Tähtinen on tekniikan tohtori ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija. Hänen väitöskirjansa aiheena oli ”Koettu sisäympäristö ja altistumisolosuhteet terveydenhuollon työpaikoilla”. Tähtisellä on pitkä työkokemus mm. insinöörin töiden, sisäilma- ja kuntotutkimusasioiden sekä tutkimuksen ja kehittämisen parissa.