Blogivieras erikoistutkija (FT, RTA) Anniina Salmela Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta pohtii blogikirjoituksessaan muuttuvaa elinympäristöä ja sen vaikutuksia.
Pysähdymme yhä useammin pohtimaan, miten muuttava elinympäristömme tulee vaikuttamaan arkeemme. Tiedämme, että maailmanlaajuiset trendit, kuten ilmastonmuutos ja kaupungistuminen tulevat vaikuttamaan monin tavoin arkeemme. Hyvinvointimme ja terveytemme ovat riippuvaisia ympäristömme hyvinvoinnista.
Sitran Megatrendi-katsauksen (Dufva & Rekola 2023) mukaan Suomi kuumenee globaalia keskiarvoa enemmän, mutta säilyy elinkelpoisena. Katsauksessa kerrotaan, että luonnon monimuotoisuus vähenee erityisesti metsissä. Ilmaston lämpiämisen seurauksena tulee uusia tuhohyönteisiä. Helleaallot, kuivuus ja tulvat vaikuttavat ruoantuotantoon ja myös ihmisten terveyteen. Katsaus kuvaa, että leudommat talvet, korkeampi ilmankosteus ja sadannan lisääntyminen voivat lisätä rakennusten kosteus- ja mikrobivaurioiden riskiä ja äärisääolojen yleistyminen aiheuttaa paineita infrastruktuurille.
On siis selvää, että viimeistään nyt on hyvä aika tarkastella, miltä nykypäivän terveydensuojelu näyttää ja aloittaa terveydensuojelulain kokonaisuudistus. Terveydensuojelulla tarkoitetaan kaikkia lainsäädäntöön sisältyviä säännöksiä ja lähestymistapoja, joilla pyritään suojaamaan niin yksilöiden kuin väestönkin terveyttä.
Terveydensuojelulakia on muutettu useita kymmeniä kertoja sen lähes 30 vuoden voimassaolon aikana. Nyt alkanutta kokonaisuudistustyötä tukemaan on julkaistu Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hankkeen väliraportti (Mäkinen ym. 2024). Raportin mukaan, terveydensuojeluvalvontaa tulisi kohdentaa niihin tekijöihin, missä on suurin terveydellinen riski.
Raportissa selvitettiin uusia elinympäristön riskejä tai elinympäristön terveellisyyttä vähentäviä tekijöitä, jotka tulisi huomioida terveydensuojelussa. Eri viranomaistahot nostivat esiin ilmastonmuutoksen, tuulivoiman, melun, helteen ja pandemiat. Lisäksi mainittiin, joskin harvemmin, valosaaste, radon, helteeltä suojautuminen piha-alueilla, vesijärjestelmät, siivottomuus, tupakointi, uimavesien heikentyminen, rakentamisen ja kaavoituksen tiivistyminen sekä haittaeläimet.
Rakennukset osana muuttuvaa ilmastoa
Kun katson tilannetta sisäympäristöihin liittyvän työni kautta, näen, että rakennuksiin tulee kohdistumaan niin paljon painetta, mikä vaati jo nyt ennaltaehkäisevää työtä. Rakennuksiin ja sisäympäristöihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy kuuluu niin julkisille toimijoille kuin kotitalouksillekin.
Vuonna 2023 julkaistussa RAIL (Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa) -hankkeessa kuvattiin ilmastonmuutoksen vaikututtavan rakennuksiin eri lailla Suomen eri osissa. Tästä esimerkkinä on viistosateiden ja tulvien esiintymiserot rannikkoalueella ja sisämaassa.
Raportissa yhteen vedetyt tutkimukset arvioivat, että suurin osa Suomessa yleisesti käytettävistä ulkoseinärakenteista kestää hyvin muuttuvassa ilmastossa, mutta vanhojen rakenteiden säilyvyysominaisuudet ovat usein puutteellisia. RAIL-hankkeessa arvioitiin säälle alttiiden julkisivujen, parvekkeiden ja vesikattojen rakenteille aiheutuvan esimerkiksi viistosateista merkittävää korjaustarvetta.
Tarvitsemme ripeitä toimia, kun elinympäristömme muuttuu. Meidän kaikkien tulee ottaa valinnoissamme yhä enemmän huomioon luonnon kantokyky, tutkijoiden tulee tuottaa tietoa elinympäristön muutosten vaikutuksista päättäjien työn tueksi ja päätöksentekijöiden edistää ja varmistaa mm. lainsäädännön kautta terveellinen, turvallinen ja kestävä elinympäristö. Ilman luonnon terveyttä ei ole ihmisen terveyttä.
Meitä jokaista tarvitaan ennaltaehkäisevässä työssä hyvän elinympäristön puolesta.
Lue lisää:
Sitran megatrendiarvio
Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -väliraportti
RAIL-hankkeen loppuraportti
THL:n verkkosivut ilmastonmuutoksesta
Kirjoittaja
Anniina Salmela
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ympäristöterveysyksikkö
Sisäympäristöt-tiimi, erikoistutkija
Filosofian tohtori, rakennusterveysasiantuntija
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anniina Salmela on koulutukseltaan filosofian tohtori pääaineenaan ympäristöterveys. Hänellä on lisäksi rakennusterveysasiantuntijan pätevyys. Salmela toimii erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveysyksikössä ja muun muassa koordinoi kymmenvuotista Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. Aiemmin hän on toiminut tutkijana Itä-Suomen yliopistossa aihealueena sisäympäristöt ja työhygienia.