Yksi ihmisen tärkeimpiä perustarpeita on turvallisuus. Turvallisuus on esimerkiksi Maslow’n tarvehierarkiassa fysiologisten tarpeiden jälkeen toiseksi perustavin ihmisen perustarpeista. Koti ja asuminen näyttelevät turvallisuudessa erittäin merkittävää roolia. Koti merkitsee turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Se on paikka, jossa ihminen kokee olevansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itselleen tärkeitä asioita. Kodilla on siis yhteys ihmisen identiteettiin. Koti muodostaa turvallisen paikan arjelle, eräänlaisen suojasataman. Jokainen meistä tiedostaa esim. palovaroittimen ja osoitemerkinnän käytännön roolin kodin ja etenkin sen asukkaiden turvallisuudessa, mutta miten usein tulemme ajatelleeksi kodin turvallisuuden merkitystä turvapaikan kaltaisesta laajemmasta näkökulmasta esimerkiksi sen vaihtamisen tilanteissa. Liittyykö kodin vaihtamiseen turvallisuusriski, ja voiko siihen jotenkin varautua?
Turvattomuuden kautta turvallisuuteen
Vaihtaessaan asuntoa ihminen käytännössä luopuu silloisen kodin tarjoamasta turvallisuudesta. Onko luopuminen hetkellistä vai pitkittynyttä, vaihtelee suuresti. Kun kaikki menee hyvin, ainoa fyysistä ja etenkin henkistä turvallisuutta järkyttävä seikka on muuttaminen. Uuteen kotiin pääseminen kuitenkin korvaa sen vaivan ja muuttopizza parantaa loputkin haavat nopeasti. Toisin on asia silloin, kun uuteen vaihtaminen ja siihen tottuminen ei sujukaan kivuttomasti, vaan kohdalle sattuu ikäviä yllätyksiä uudessa kodissa, esimerkiksi sisäilmaongelmia. Silloin kodissa koettu turvallisuus järkkyy pahasti, pitkäksi aikaa ja vieläpä monessa eri mielessä.
Terveellisyys
Nopeasti uudessa kodissa oireiltaessa nousee huoli omasta ja perheenjäsenten terveellisyydestä. Onko uusi koti terveellinen asua, erityisesti ennestään terveyshuolia omaavalle perheenjäsenelle, perheen lapsille ja jopa pienelle vauvalle? Miten nopeasti huolta aiheuttavasta asunnosta tulee päästä ja pääsee käytännössä toiseen asuntoon, ja miten sijaisasumisen turvallisuudesta voi varmistua? Eikä huomiotta voi jättää myöskään huolta siitä, onko terveys jo pysyvästi vaarantunut, jos vaikka epämääräisiä hengitystieoireiden syytä onkin jo selvitelty.
Taloudellinen turvallisuus
Mikäli kodista löytyy korjausta vaativia ongelmia, esim. kosteusvaurioita, nousee esiin yleensä väistämättä myös taloudellinen turvallisuus. Miten pärjätä niiden uhkakuvissa häämöttävien kustannusten kanssa, johon ei talokaupan yhteydessä ole mitenkään osannut varautua, ei sen enempää uuden kodin mittavaan korjaamiseen kuin sijaisasumiseenkaan. Rahoitus on usein mitoitettu siten, että ainakaan asumiskustannusten tuplaaminen sijaisasunnon hankkimisella ei ole taloudellisesti mahdollista. Millä maksaa asuntolaina, sijaisasunnon vuokra ja vielä vaurioiden korjaukset?
Turvallisuuden tunne
Edellä kuvatut seikat vaikuttavat yleiseen koettuun turvallisuudentunteeseen. Tilanne tulee luonnollisestikin ratkaista, eikä pään pistäminen pensaaseen auta. Yleensä turvallisuudentunteen kerran järkyttyä, tietoisuus ympärillä olevista uhkista ainakin tilapäisesti lisääntyy huomattavasti. Lisäksi vastikään on THL:n tutkimuksessa todettu, että ihmiset kokevat lisäksi useat kosteusvaurioihin liittyvät terveysriskit ylipäätään suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat. Turvallisuudentunteen palauttaminen voi vaatia aikaa ja työtä ja välillä myös erilaisten ammattilaisten apua.
Paluu turvallisuuteen
Turvallisuuden tunteen palauttamiseksi ei ole oikotietä, vaan se vaatii konkreettisia toimia. Kipeitäkin päätöksiä mm. sen suhteen, korjataanko ostettu koti vai luovutaanko siitä. Pystytäänkö koti-irtaimisto säilyttämään vai joudutaanko se kontaminoituneena hävittämään. Saavutetaanko myyjän kanssa sovinto vai joudutaanko lähtemään käräjille. Missä jatkossa asutaan ja miten. Turvallisuuden tunteen palauttaminen ei tarkoita aikahyppyä taaksepäin sinne missä kaikki oli vielä hyvin, vaan tärkeintä on turvallisuutta järkyttäneiden asioiden selvittäminen, käsittely ja ratkaiseminen.
Tässä projektissa yksi tekijä on asian juridisen kuvan, sen mahdollisuuksien ja riskien hahmottaminen. Ostajan ja myyjän odotukset tulee osata mitoittaa oikein, ettei pääse syntymään epärealistisista kuvitelmista tai katteettomista lupauksista johtuvia uusia pettymyksiä. Juridiikka ei muuta turvallisuutta horjuttanutta rakennusta muuksi kuin mitä se on. On selvää, ettei paraskaan juristi pysty myöskään muuttamaan mustaa valkoiseksi, mutta selkokielinen ja rehellinen kommunikaatio antaa epäonniselle kodinvaihtajalle parhaat edellytykset tehdä oikeita päätöksiä, ja sitä kautta myös edellytykset jatkaa elämässä eteenpäin. Turvallisesti.
Kohti turvallisempaa talokauppaa
Kodinvaihtamiseen liittyviä turvallisuusriskejä voi välttää - tai ainakin vähentää - toimimalla huolellisesti ennen kauppaa. Olemme selvittäneet keinoja turvallisempaan asuntokauppaan aikanaan ympäristöministeriön hometalkoissa (Tunne talosi, turvaa kauppasi -opas) ja viimeksi valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan Sisäilmaongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (SisäTuki) -hankkeessa (Toimenpide-ehdotuksia talokauppariitojen ennaltaehkäisemiseksi). Kun rakennuksen todellinen kunto on selvitetty mahdollimman hyvin ammattilaisen tekemässä kuntotarkastuksessa ennen kauppaa, tuleviin korjaustarpeisiin voi varautua paremmin ja huomioida ne kauppahinnassa, mikä lisää taloudellista turvallisuutta. Jos ainakin yleisten riskirakenteiden kuntoa selvitetään ennen kauppaa pintaa syvemmältä, se vähentää riskiä yllättävistä sisäilmaongelmista kaupan jälkeen.