Uuden asunnon virheet liittyvät useimmiten erilaisiin rakennusvirheisiin tai siihen, ettei asunto vastaa joltakin osin ostajalle ennen kauppaa annettuja tietoja. Joskus uudessa asunnossa voi olla virhe, vaikka se sinänsä olisi rakennettu määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti, jos asunto ei muuten vastaa sitä, mitä ostajalla on ollut perusteltua aihetta olettaa. Kuluttajariitalautakunta julkaisi huhtikuussa päätöksen, jossa kerrotaloasunnon ulko-oven epätarkoituksenmukainen sijainti katsottiin asuntokauppalaissa tarkoitetuksi uuden asunnon virheeksi (D/446/41/2020, antopäivä 14.12.2023, julkaistu 10.4.2024).
Tapauksen tausta
Ostaja oli ostanut v. 2018 rakentamisvaiheen kauppakirjalla perustajaosakkaalta taloyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallinnoimaan 28 m2 kokoista uutta asuinhuoneistoa Turussa. Asunnon velaton kauppahinta oli 138.600 euroa. Kohteen hallinta luovutettiin ostajalle 15.1.2020.
Osapuolilla on kiistaa asunnon ulko-oven sijoittumisesta ja avautumissuunnasta.
Ostajan mukaan asunnon ulko-ovi aukeaa porraskäytävään samalle neliömetrin suuruiselle alueelle kuin toisen asunnon ovi sekä taloyhtiön käytössä olevan tilan ovi. Ovien lähekkäisyys aiheuttaa vaaratilanteita. Ovet voivat kiilautua yhteen, mikä voi estää asunnosta poistumisen esimerkiksi hätätilanteessa. Asunnon ovi tulee myös kulumaan ja vahingoittumaan törmäyksistä muihin oviin.
Ostaja vaati virheen perusteella perustajaosakkaalta hinnanalennusta 34.650 euroa.
Perustajaosakas kiisti ostajan vaatimukset. Sen mukaan oven sijainti ei ollut virheellinen. Vaikka ovet voivatkin osua toisiinsa ollessaan ääriasennossa samanaikaisesti auki, niiden sijoittelu vastaa tavanomaista rakennustapaa Suomessa.
Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu
Kuluttajariitalautakunta arvioi tapausta seuraavasti:
Tapaustietojen perusteella kohde oli sinällään toteutettu rakennusmääräysten mukaisesti. Pelkästään tämä seikka ei kuitenkaan tarkoita, että asunnossa ei voisi olla asuntokauppalain mukaista virhettä.
Asiassa oli riidatonta, että ostajan asunnon ovi voi osua viereisen asunnon tai taloyhtiön tilan oveen, jos ovia avataan yhtä aikaa. Lautakunnalle oli esitetty valokuvia, joiden perusteella ostajan asunnon ovi on hyvin lähellä kahta muuta saman käytävän päähän sijoitettua ovea. Valokuvan perusteella ovet osuvat toisiinsa jo niiden ollessa yhtä aikaa osittain auki.
Lautakunta piti tällaista toteutusta asumista haittaavana ja yllätyksellisenä. Ostajalle ennen kaupantekoa esitetyissä asiakirjoista ei ollut riittävän selvästi tuotu esiin, että ostajan asunnon ovi voi osua asiassa selvitetyllä tavalla porraskäytävän kahteen muuhun oveen. Lautakunta katsoi kysymyksen olevan seikasta, josta perustajaosakkaan olisi pitänyt nimenomaisesti kertoa ostajalle. Pelkkä pohjapiirros ei tällaisessa tapauksessa riittänyt. Lautakunta katsoi, että asunto ei ole vastannut sitä, mitä ostajalla on ollut perusteltua aihetta olettaa, joten siinä on virhe.
Lautakunnan mukaan ostajalla oli virheen vuoksi oikeus hinnanalennukseen, jonka määräksi lautakunta harkitsi kauppahinta ja oven epätarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta aiheutuva haitta huomioon ottaen 3.000 euroa.
Kommentti
On melko harvinaista, että uudessa asunnossa on virhe, vaikka se on rakentamismääräysten ja hyvän rakennustavan mukainen. Tapaus osoittaa, että tällaisiakin tilanteita on olemassa.
Uuden asunnon kaupassa virheen ensisijainen seuraamus on virheen oikaisu. Tässä tapauksessa kyseessä oli virhe, jota ei voi korjata. Tällaisessa tilanteessa ostajalla on asuntokauppalain mukaan oikeus virhettä vastaavaan tai muuten määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Hinnanalennuksen määrää ei ole ratkaisussa erityisesti perusteltu, vaan se perustuu lautakunnan arvioon. Lautakunta arvioi virheen vaikutuksen kauppahintaan huomattavaksi alhaisemmaksi kuin ostaja, jonka vaatimus oli KRIL:n arvioimaan nähden yli 10-kertainen.
Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton riitojenratkaisuelin. Sen ratkaisut eivät ole oikeudellisesti velvoittavia, kuten tuomiot, vaan suosituksia. Suuri osa yrityksistä ja yksityishenkilöistä kuitenkin noudattaa ratkaisusuosituksia. Jos lautakunnan ratkaisu ei tyydytä, tai jos toinen osapuoli ei noudata ratkaisusuositusta, voi asian saattaa riitaisena käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Se on kuitenkin pitkä tie.
Lue lisää: