Asunnon ostajan ja myyjän tietopankki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Tämä on Asianajotoimisto Alfan talojuristien blogi, jota kirjoittavat asianajajat Tiina Koskinen-Tammi ja Leena Laurila sekä lakimies Jari Koivuluoma.

Kreosootti voi olla ongelma vanhassa talossa

Ylen MOT-ohjelmassa "Myrkyllinen kotini"  (Yle Areena) 18.1.2021 käsiteltiin vanhoissa rakennuksissa käytettyä kreosoottia kiinteistökauppariitojen ja asumisterveyden kannalta. Kreosootilla viitataan tiettyihin kivihiilestä valmistettuihin aineisiin, joita on käytetty aiemmin rakennuksissa mm. vedeneristeenä ja puunsuoja-aineena. Tällaisessa materiaalissa saatetaan todeta korkeita pitoisuuksia syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä.

Ohjelmassa käsiteltyjä kreosoottitapauksia - ja muitakin kreosoottitapauksia - yhdistää se, että kreosootin olemassaolo on käynyt ilmi vasta kiinteistökaupan jälkeen, yleensä remontin yhteydessä rakenteita avattaessa. Tällöin rakenteiden sisässä tai välissä on todettu olevan kreosoottia sisältävää materiaalia (esim. pikisively). Rakenteiden purkamisen jälkeen voidaan usein havaita myös voimakasta hajua, joka muistuttaa kyllästetyn ratapölkyn hajua. Kreosootin poistaminen rakenteista remontin yhteydessä voi olla työlästä ja kallista.  

Oikeuskäytännössä on katsottu, että kreosootin esiintyminen talon rakenteissa ei sellaisenaan ole kiinteistökaupan virhe, joka oikeuttaisi ostajan saamaan hinnanalennusta tai purkamaan kaupan. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen 2019:41 perusteluissa katsottiin Valviran asiantuntijalausunnon perusteella selvitetyksi, että vanhan rakennuksen rakenteissa rakentamisaikana tavanomaisesti käytetystä kivihiilipiestä ei usean vuosikymmenen jälkeen yleensä haihdu huoneilmaan PAH-yhdisteitä ainakaan terveydelle haitallisessa määrin, ellei rakennuksen rakenteita ole avattu. Asiassa ei siten ollut näytetty, että kiinteistössä olisi ollut väitetty laatuvirhe. Tapauksesta voi lukea enemmän aiemmista blogikirjoituksistamme. Todettakoon, että kreosootti voi olla kiinteistön laatuvirhe, jos haitallisia pitoisuuksia tai hajua on todettu asunnon sisäilmassa jo ennen kuin rakenteita on avattu. Tuolloinkin pätee ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus, eli jos haju on ollut havaittavissa jo ennen kauppaa, ostaja ei voi vedota siihen virheenä kaupan jälkeen.

Kun oikeuskäytännön perusteella kreosootti ei suurimmassa osassa tapauksista ole kiinteistön laatuvirhe, vaan kokonaan ostajan kustannukselle jäävä korjaustarve tai riski, herää kysymys, miten tämän ikävän yllätyksen voisi välttää?

Vanhan talon ostajan on syytä pitää mielessä jo kiinteistöä ostaessaan, että 1960-luvulla ja sitä ennen rakennetuissa taloissa voi olla käytetty kreosoottia. Jos/kun suunnittelee jossakin vaiheessa remontoivansa talon rakenteita, on syytä ottaa huomioon, että remontille voi tulla huomattavasti lisähintaa, jos rakenteissa todetaan olevan kreosoottia. 

Jos talossa esiintyy ennen kauppaa poikkeavaa hajua, etenkin ratapölyn hajuun viittaavaa hajua, tämän pitäisi herättää ostajan epäilys kreosootista. Ylipäätään jos ennen kauppaa havaitsee asunnon sisäilmassa jonkinlaista poikkeavaa hajua, tällöin ostajan on aina syytä edellyttää lisätutkimuksia tai tehdä muuten omat johtopäätöksensä hajusta, eli joko varautua mahdollisiin lisäkustannuksiin korjaamisesta tai jättää kohde ostamatta. 

Usein hajua ei kuitenkaan havaita ennen kauppaa. Kreosootin olemassaoloa voi pyrkiä selvittämään ennen kauppaa tutkimalla asiantuntijan avulla tarkemmin sellaisia rakenteita, joissa kreosoottia voi todennäköisesti olla. Myös sisäilmaa voidaan tutkia, mutta kreosoottipitoisesta rakenteesta ei useinkaan erity sisäilmaan yhdisteitä siinä määrin, että se havaittaisiin sisäilmatutkimuksessa. 

Nykyisellään kuntotarkastuksissa kiinnitetään hyvin vähän huomioita kreosoottiin. Haitta-aineet voi olla mainittuna kuntotarkastusraportin yleisessä tekstissä, mutta niitä harvoin tutkitaan, eikä niistä keskustella tai erikseen kirjata mitään havaintoja tai suosituksia kuntotarkastusraporttiin. Kun kuntotarkastuksen suoritusohjetta seuraavan kerran päivitetään, on ohjeeseen syytä lisätä, että myös kreosoottiin on kiinnitettävä kuntotarkastuksessa tavalla tai toisella aiempaa enemmän huomiota. Nykyisellään omakotitalokaupan tekijät eivät osaa varautua tarpeeksi rakennuksen haitta-aineisiin. Haitta-aineet on yksi mahdollinen ikävä yllätys kaupan jälkeen, johon voi kuitenkin henkisesti varautua jo ennen kauppaa, kun niistä on tätä nykyä yleisesti tultu jo aiempaa tietoisemmiksi.

 

<< Palaa edelliselle sivulle


Jaa sivu somekanavissasi: